Koiran kouluttaminen on pitkä prosessi, johon mahtuu onnistumisia ja umpikujia.
LEMMIKIT.
Koronan alkuun saaman koirabuumin myötä monen kotiin on tullut uusi perheenjäsen, koiranpentu, jonka kanssa arki lähtee rullaamaan uusia taitoja opetellen. Moni kaipaa pennun koulutukseen tukea, jota haetaan erilaisilta pentukursseilta. Pawsiteamin eläinten käyttäytymistieteilijä Anna Sydänheimo kertoo, että heillä pentukurssit ovat erittäin suosittuja.
– Tällä hetkellä niitä pyörii 11 samaan aikaan Turussa ja Piispanristillä Kaarinassa, ja ne ovat kaikki täynnä. Pentubuumi on varmasti vielä lisännyt suosiota, mutta jo ennen sitä meillä oli jonoa pentukursseille, hän sanoo.
Kaksi kuukautta kestävän pentukurssin tavoitteena on antaa sekä omistajalle että koiranpennulle eväitä pennun kouluttamiseen sosiaaliseksi ja vuorovaikutteiseksi ympäristön kanssa. Kurssilla tukena on kurssitoverien lisäksi ammattilaiskouluttaja.
– Pentukurssilla saa ammattilaisen näkemyksen asioihin sekä viimeisimmän tutkimustiedon. Esimerkiksi kasvattajat eivät välttämättä päivitä tietojaan ja voivat peräänkuuluttaa 1980-luvun johtajuusteoriaa edelleen totena, Sydänheimo sanoo.
Lähti sitten pentukurssille oppimaan koiran koulutuksesta tai hankki tiedot itse, tärkeintä on Sydänheimon mukaan vahvistaa omistajan ja koiran välistä vuorovaikutusta.
Taidoista kallisarvoisin on kontakti, joka sekin pohjautuu juuri vuorovaikutukseen.
– Kaikki kouluttamisessa perustuu siihen. Kaikille koirille ei opeteta samoja perustaitoja, sillä osa ei halua päästää koiraa sänkyyn tai sohvalle, mutta koulutuksessa tarvitaan vuorovaikutusta. Kun koira tekee tietyn asian ja omistaja vastaa siihen, niin molemmat osaavat toimia eri tilanteissa. Näin yhteistyö vahvistuu, Sydänheimo kertoo.
Nykyaikainen koiran kouluttamisen perusta on positiivisessa vahvistamisessa, mutta sen lisäksi otetaan huomioon koiran kokonaisvaltainen hyvinvointi ja etiikka. Sydänheimon mukaan koiran kouluttamisessa ei suoranaisesti voi mennä vikaan, mutta omaa ajatusmaailmaa kannattaa tarkastella.
– Voidaan ajatella vain, että mitä pentu ei saa tehdä. Ei saa hyppiä, ei saa haukkua. Pennulle se on hyvin hämmentävää, jos vain huudetaan kieltoja koko ajan eikä se ymmärrä. Ajattelutapaa voi muokata niin, että miettii mitä halutaan nähdä.
Koiranpennun tullessa taloon moni omistaja huomaa nopeasti, että juuri kouluttamiseen liittyviä neuvoja ja ohjeita saa niin tutuilta kuin tuntemattomilta – osan aivan pyytämättä.
Sydänheimo tunnistaa ilmiön ja kannustaa koiranomistajia miettimään ohjeita oman arvomaailman kautta.
– Harvan arvomaailmaan sopii esimerkiksi koiran fyysinen kurittaminen Jos joku kokeneempi kannustaa niin tekemään, niin voi päätyä noudattamaan ohjetta, koska luottaa toisen tietotaitoon. Ei kuitenkaan kannata tehdä mitään, mikä ei tunnu hyvältä, hän sanoo.
Pentuaika on kaikessa ilossaan ja onnessaan myös hyvin raskasta aikaa, ja koulutuksessakin tulee välillä umpikujia vastaan. Sydänheimo muistuttaa, että harvoin esimerkiksi käyttäytymisongelmat johtuvat täysin koiranomistajasta, joka olisi pilannut oman koiransa.
– Kaikki me aloitamme nollasta uusien asioiden äärellä, joten olisi hyvä muistaa olla armollinen itselleen. Koiran kouluttaminen on oppimisprosessi. Jos perustaa koulutuksen siihen, että vahvistaa niitä asioita, joita haluaa koiran tekevän ja vaikka mokaisi välillä itse, ei saa kuitenkaan pilattua koiraa. Yhteinen sävel koiran kanssa muovautuu kyllä arjessa.
Liisa Kallio
