Pidempiaikaisten väistötilojen suunnittelu on aloitettu. Itse koulutalon kohtalo on auki.
KOULUT.
Samppalinnan koulun toiminta siirtyy Lemminkäisenkadun väistötiloihin tästä viikosta alkaen koulun sisäilmaongelmien takia. Samppalinnan koulutaloon tehtiin viime syksynä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jossa todettiin laaja-alaiset kosteus- ja mikrobivauriot seinä- ja ikkunarakenteissa. Tutkimukset tehtiin, sillä rakennuksen käyttäjillä oli esiintynyt sisäilmaan liittyvää oireilua.
Turun kaupungin sisäilmapäällikkö Kati Järvi toteaa, että vaurioiden syntyyn ovat vaikuttaneet iän lisäksi monet muut tekijät kuten rakennusmateriaalit ja rakennustapa. Jokaisella aikakaudella on hänen mukaansa tyypilliset riskirakenteet, jotka ovat olleet aiemmin hyväksyttyjä rakennustapoja mutta nykytietämyksen mukaan ongelmallisia. Samppalinnan koulutalo on rakennettu vuonna 1969.
– Tässä tapauksessa ulkoseinän tuulettumattomuus on siitä esimerkki. Vauriot ovat syntyneet sadeveden päästyä ulkoseinärakenteen tuulettumattomaan eristetilaan. Vettä on päässyt myös ikkunoiden yläpuolella oleviin leukapalkkeihin. Myös ikkunapellitysten kaadot ovat puutteelliset, Järvi kertoo.
Viime viikolla hiihtolomalla olleet Samppalinnan koululaiset ja henkilökunta jatkavat koulutyötä Turun AMK:lta vuokratuissa tiloissa. Väistötiloihin siirtyminen oli ainoa vaihtoehto.
– Altistumisolosuhde koko rakennuksessa on erittäin todennäköinen sekä kuiduille että mikrobeille. Koska vaurioita on myös sisäpinnoilla, meillä ei ole mahdollisuutta pienentää altistumista. Ainoa vaihtoehto on rakennuksesta poistuminen viipymättä, ympäristöterveyspäällikkö Olli Sjövall ja työsuojeluvaltuutettu Mika Raitio perustelevat ratkaisua.
Samppalinnan koulutalossa on yhteensä 110 oppilasta, sillä koulussa toimii seitsemän Katariinan koulun ryhmää ja seitsemän Mikaelin koulun ryhmää. Koulutalon tulevaisuus on vielä auki: vaihtoehtoina ovat peruskorjaus tai uuden koulun rakentaminen.
– Kaikki voidaan toki korjata, mutta tässä tapauksessa vaurioiden laajuudesta johtuen täytyy punnita tarkkaan eri vaihtoehtojen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus, Järvi sanoo.
Liisa Kallio
