Purjelaivakaunotar koki Ruissalon telakalla perusteellisen kunnostuksen

Sigyn vie ajatukset maailman merille yli sadan vuoden taa

Marko Nikula muistuttaa, että Sigynissä näkyy erittäin taidokas käsityöosaaminen.

Kaksi vuotta telakalla kunnostettavana ollut museoalus Sigyn palasi Aurajokeen toukokuun loppupuolella. Laivaan on tehty perusteellinen remontti, joka tulee vielä jatkumaankin. Purjelaivojen aikakautta edustava kulttuurihistoriallinen helmi tulee avautumaan yleisölle kesällä 2021.

KULTTUURI. Vuonna 1887 Göteborgissa rakennettu purjelaiva Sigyn siirrettiin kunnostettavaksi Ruissalon telakalle toukokuussa 2018. Alfons Håkansin hinaajat saattelivat puurakenteisen aluksen takaisin tutulle paikalleen Aurajokeen Varvintorin rantaan keskiviikkona 20. toukokuuta.

Pääosin talonpoikaisveneiden rakentamisen ja korjaamisen parissa yrittäjänä Littoisissa jo 13 vuoden ajan toiminut laivapuuseppä Marko Nikula hyppäsi mukaan Sigynin kunnostustiimiin elokuussa 2019.

– Meitä oli mukana neljästä kuuteen veneen-/laivanrakennuksen ammattilaista. Lisäksi tiimiin kuului iso joukko työharjoittelijoita ja työllistettyjä, joten toistakymmentä henkeä meitä taisi olla parhaimmillaan, Nikula muistelee.

Kunnostustyön pääyhteistyökumppanina toimii Alfons Håkans/Ruissalon telakka ja muina yhteistyökumppaneina muun muassa Turun Ammattiopistosäätiön (TAO) veneenrakentajaosasto, Nuorten Työtuki ry, Mobimar Oy, Fiskars Oyj, Oy FCR-Finland Ltd ja Merikeskus Forum Marinum.

Sigynin omistaa ja kunnostustyön toteuttaa Museoalus Sigynin säätiö. Rahoituksen päävastuussa ovat olleet Turun kaupunki ja Stiftelsen för Åbo Akademi sr – Åbo Akademin säätiö.

Vaativa fyysinen voimannäyte

Sigynin rungon kunnostus oli operaatioista mittavin. Huonoon kuntoon päässeiden kylkien kaarien korjaukseen on käytetty lehtikuusta ja kylkilankkujen uusintaan puolestaan mäntyä. Kaiken kaikkiaan 75 kaarta tai kaaren osaa on uusittu ja vastaavasti noin 800 metriä kylkilankkuja on uusittu. Lopuksi kyljet on kyllästetty peruskyllästeellä, ja laivan kaikki kylkilankkujen väliset saumat on rivetty, saumattu ja tervattu.

– Vesilinjan alapuolinen eli musta osa on pääasiassa alkuperäistä puuta Göteborgista 133 vuoden takaa. Laivan peräosassa on tehty iso korjaus ja kannella osa kansilankuista ja koko skantäkki on uusittu. Parilta mieheltä meni siihen useampi kuukausi. Hyvin laaja remontti on siis tehty, ja itse asiassa harvoin laivan kylkeä on näin paljon avattu kuin nyt, Marko Nikula toteaa.

Tämänkaltainen museolaivan kunnostustyö on kovaa fyysistä työtä.

– Oma haasteensahan on se, että aines on massiivista ja se painaa. Sen käsitteleminen ja kiinni saaminen on vaativaa.

Kevääseen 2021 mennessä Sigynin mastot ja puomit vielä uusitaan ja vaijerit ja köydet kunnostetaan. Ylösrikaus alkaa kuluvan vuoden elokuussa.

– Lisäksi suunnitteilla on talvikatos. Sadevesihän on se, joka laivaa on aina lahottanut, eli suojaaminen on hyvin olennaista. Suunnittelutyö on vielä alkutekijöissään, mutta todennäköisesti kyseessä on jonkinlainen muovipeite, ja ensi alkuun saatetaan toteuttaa jokin väliaikaisempi ratkaisu, arvioi Nikula.

Sigyn komeilee Aurajoessa uivan telakan varassa. Aiemmin veteen kosketuksissa ollut alus pidetään jatkossa kuivana veden yläpuolella sen hyvän tulevaisuuden takaamiseksi. Myöhemmin toteutettavan syväytyksen myötä alus tulee näkymään vielä jonkin verran enemmän telakan sisältä.

Sigyniä kannattelee uiva telakka.

Matkalle menneisyyteen

Sigyn tunnetaan viimeisenä puurakenteisena kauppalaivana, joka on purjehtinut valtameriliikenteessä. Nikula pitääkin alusta erityisesti aikansa kuvana.

– Tämähän on hyvin ainutlaatuinen laiva. On mielenkiintoista ajatella, miltä ajalta tämä on peräisin. Historiassa mennään toistasataa vuotta taaksepäin, purjelaivojen aikakauteen. On hauska miettiä niitä nuoria miehiä, jotka aikoinaan ovat päässeet laivalle töihin, ylittäneet Atlantin ja selvinneet siitä. Onhan se varmasti aikamoista seikkailua ollut! Sigynin kautta voi siis lähteä matkalle kauas menneisyyteen, Nikula miettii.

Hänestä tämäntyyppistä kulttuurihistoriaa edustavien esineiden säilyttäminen onkin äärimmäisen tärkeää.

– Eihän meillä muutoin ole hirveästi otetta kyseiseen aikakauteen. Kyllä kulttuurimme köyhtyisi, jos tällaisia ei olisi. Veneet ja laivat olivat aikanaan merkittävin tapa liikkua, ja vieläpä varsin nopea. On se ollut vähän eri asia lähteä Turusta Tukholmaan laivalla kuin hevosella, laivapuuseppä naurahtaa ja lisää, että Sigyn on jo sellaisenaan melkoinen taidonnäyte aikansa käsityötaidosta.

Sigyn avautuu yleisölle koko komeudessaan kesällä 2021. Laivan historiaa tullaan esittelemään myös puulaivan olosuhteet kestävällä näyttelyllä. Lisäksi kunnostustyöstä dokumentoitu materiaali tullaan koostamaan myöhemmin digitaaliseksi julkaisuksi.

Jaakko Virrankoski