Kaarinan Littoisissa kasvanut kirjailija Iida Rauma sai romaanistaan Seksistä ja matematiikasta vuoden 2015 Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon.
KIRJALLISUUS. Vuonna 1984 syntynyt kirjailija Iida Rauma on parhaillaan kovassa nosteessa. Loppuvuodesta hänen toinen romaaninsa Seksistä ja matematiikasta palkittiin Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnolla.
Palkintolautakunta kiitteli erityisesti Rauman luomia henkilöhahmoja ja tarinan vetoa.
– Iida Rauma hallitsee kyvyn luoda kompleksia henkilöitä ja kuvata näiden tunne- ja kokemusmaailma, taidon pitää tarinassa veto ja samalla rakenne ilmavana. Kirkas matemaattinen esitystapa, arkinen puhe, pohjalaismurre ja kehitysvammaisen pulina sulautuvat saumatta romaanihenkilöiden sisäisimpien tuntemusten ja mielenliikkeiden kuvaukseen, josta nousee kauniisti soivan yläsävelsarjan tavoin romaanin suuri teema: ihmisestä ei ole normia, palkintolautakunta perustelee valintaansa.
Kirjailija itse on helpottunut palkinnon tuomasta kiinnostuksesta kirjaa kohtaan.
– Kirjamarkkinoilla oli todella kova syksy, kun samaan aikaan ilmestyi Katja Ketun, Sofi Oksasen ja Kari Hotakaisen uusimmat. Kalevi Jäntin palkinnon jälkeen on kuitenkin mennyt tosi kivasti, paremmin kuin osasin edes odottaa. Tällä hetkellä hoidankin lähes täysipäiväisesti kaikkea vanhaan kirjaan liittyvää markkinointityötä, Rauma sanoo.
Jotain pahaa ja yllättävää
Romaanissa Berliiniin asettunut suomalaismatemaatikko Erika on vältellyt koko elämänsä pimeyttä, järjettömyyttä, kosteutta ja kuvottavaa hajua. Sitten pahin tapahtuu, ja Erikan on paettava kotimaahansa. Samoihin aikoihin Suomenlahdella öljytankkeri valuttaa sisältönsä mereen. Varsinainen katastrofi syntyy kuitenkin siellä, missä laivat kuljettavat lastinsa luotettavasti perille.
– Kirjan idea lähti liikkeelle huolesta ympäristöasioita kohtaan. Olen kiinnostunut siitä, miten länsimaisen ajattelun perinteet ovat vaikuttaneet siihen, että olemme alkaneet käyttää luontoa hyväksi niin paljon, että se alkaa uhata meidän omia elinolosuhteita, kertoo kirjailija.
Arvaamatonta uhkaa käsitellään kirjassa sekä yksityisellä että yleisellä tasolla. Tarinan alussa Erika joutuu väkivallan uhriksi. Ja tarinan edetessä kuvaan tulee öljyonnettomuus.
– Meidän tulevaisuus on muuttumassa yhä arvaamattomammaksi, kun ilmasto lämpenee. Sivilisaatio perustuu öljyn käyttämiselle. Se, että jotain pahaa ja yllättävää tapahtuu, alkaa tuntua yhä todennäköisemmältä, kirjailija pohtii.
Tarkoituksellisen provosoiva nimi
Rauma valitsi teokselleen tarkoituksellisen provosoivan nimen, sillä hän uskoo sen kuvaavan hyvin kirjassa olevaa abstraktin ja konkreettisen jännitettä.
– Kirjassa matematiikka edustaa pitkälle vietyä abstraktia järkeä. Seksi taas on kirjassa mahdollisimman ruumiillinen asia. Erika toivoisi, että voisi hallita kaikkea elämässään abstraktilla ajattelulla, mikä on tyypillinen länsimainen fantasia, sanoo Rauma.
Osaltaan kirjailija halusi teoksellaan kritisoida sitä, kuinka paljon yhteiskunnassamme arvostetaan järkeä.
– Järjestä ei voi luopua missään tapauksessa, se olisi kauhea ajatus. Mutta on ongelmallista, jos se asetetaan kriteeriksi, kun ajatellaan esimerkiksi elämän arvoa, selittää Rauma.
Kirjassa Erikan pikkusisko on kehitysvammainen. Kirjailijan mukaan järjen arvostaminen voi johtaa jopa siihen, että kehitysvammaisia, dementikkoja ja pikkulapsia – ihmisiä, joilla on alhaisemmat kognitiiviset kyvyt, rajataan syrjään yhteiskunnasta.
– Ja sama asia näkyy myös siinä, miten suhtaudutaan eläimiin, hän jatkaa.
Feminismi läpäisee kaiken
Kirjailija on feministi ja se näkyy teoksessa vahvasti.
– Feminismi on jotain, mikä läpäisee ajatteluni ja kaiken mitä teen. Kirjassa ei kuitenkaan suoranaisesti käsitellä perinteisiä feministisiä kysymyksiä, mutta esimerkiksi luontoa käsittelevät kysymykset kytkeytyvät feministiseen ajatteluuni, selittää Rauma.
Toinen kirjan päähenkilö Tuovi on korjauttanut sukupuoltaan. Rauman ensimmäisessä Katoamisen kirja –romaanissa (2011) päähenkilö taas on lesbo. Rauma on joutunut selittelemään kustantajalle juurta jaksain, miksi ei halua käsitellä hahmojensa sukupuoleen ja seksuaalisuutteen liittyviä asioita.
– Minulle on tärkeää kirjoittaa juuri niin, ettei henkilöhahmojen sukupuoli tai seksuaalisuus ole suuri probleema, jota käsitellään. Esimerkiksi ensimmäisessä kirjassa lesbosuhteessa eläminen on elämän puite eikä suuri ulostulokysymys, kirjailija toteaa.
Romaanien kirjoittamisen ohella kirjailija myös päätoimittaa queerfeminististä Ménage à trois -pornolehteä, joka pyrkii ilmaisemaan sukupuolta ja seksuaalisuutta mahdollisimman monipuolisesti kuvin, sarjakuvin ja tekstein.
Tie kirjailijaksi
Iida Rauma on viettänyt lapsuutensa Kaarinan Littoisissa ja käynyt peruskoulun Kaarinassa. Lukion hän kävi Juhana Herttuassa Turussa. Vuonna 2012 hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi poliittisesta historiasta ja opiskeli myös luovaa kirjoittamista ja sukupuolentutkimusta. Haave kirjailijan urasta ehti kyteä pitkään. Nyt hän on tuonut oman panoksensa kotimaisen kirjallisuuden valikoimaan kahdella romaanillaan. Uusi kirjakin alkaa jo hahmottua kirjailijan mielessä, mutta siitä hän ei vielä paljasta mitään.
Hänen tähänastiset työnsä eivät ole olleet perinteisintä mahdollista proosaa, vaikka perinteisiä keinojakin on toki käytössä.
– Suomessa julkaistaan liian samanlaisia kirjoja. Runouden puolella julkaistaan kokeilevaakin, mutta proosa on kyllä perinteiden linnake, johon on hankala tuoda uutta. Täällä on monta kustantamoa, mutta kaikki julkaisevat melko samanlaista kirjallisuutta. Olen tyytyväinen, että Finlandia-voittaja oli niinkin kokeellinen viime vuonna, hän iloitsee.
Kirjallisia esikuvia Raumalla ei suoranaisesti ole, mutta on kirjoja, joiden kanssa hänen kirjansa käy keskustelua, kuten ranskalaisen Michel Houellebecqin Alkeishiukkaset.
– Se on jotenkin läheinen kirja omalleni, vaikka luulen, että me emme itse Michel Houllebecqin kanssa olla juuri missään asiassa samaa mieltä, Rauma naurahtaa.
Janica Vilen
