Roosa Närhi vaihtoi taekwondon kilpailu-uransa valmennuspäällikön rooliin

Olympiahaave elää edelleen

Vielä viime vuonna Roosa Närhi oli itse harjoittelemassa taekwondossa niin tärkeitä potkuja, mutta nyt hänet näkee useammin valmentajan roolissa ottamassa vastaan tärskyjä.

Suomen maajoukkueen kakkosvalmentaja ja turkulaisen kamppailu-urheiluseuran Budokwain valmennuspäällikkö Roosa Närhi tähtäsi vuonna 2016 olympialaisiin kilpailijana, nyt hän tähtää sinne valmentajana.

TAEKWONDO. Monen vuoden ajan Roosa Närhi vuodatti hikeä, kyyneleitä ja joskus vertakin, tavoitteenaan kilpailumenestys yhdessä maailman vaativimmissa lajissa, taekwondossa. Naisen tähtäimessä oli erityisesti vuoden 2016 olympialaiset Brasiliassa Rio de Janeirossa.

Satsasin monta vuotta aivan sataprosenttisesti taekwondoon. Olympialaisiin pääsy oli haaveeni, kertoo nykyisin Turun Budokwain valmennuspäällikkönä täyttä työpäivää tekevä Närhi.

Taekwondon vaativuus lajina korostuu nimenomaan sen olympiastatuksen myötä. Olympiapaikkoja on erittäin vähän, sillä olympiatatameille pääsee ainoastaan kunkin painoluokan 16 parasta urheilijaa maailmassa. Painoluokkiakaan ei ole yhtä paljon kuin muissa taekwondon arvokisoissa.

Olympiahaave urheilijana ei Roosa Närhen kohdalla toteutunut, joten hän alkoi yhä vahvemmin siirtää omaa painopistettään valmennukseen.

Päätös lopettaa oma urheilu-ura kypsyi jonkin aikaa, ja viime vuoden päättyessä tein lopullisen päätöksen siirtyä pysyvästi valmennuksen pariin, kertoo Närhi.

Kaksoisrooli vaihtui toiseen

Taekwondoon ja karateen erikoistuneen turkulaisen kamppailu-urheiluseuran Budokwain valmennuspäällikkönä hän aloitti jo vuonna 2017, mutta parin vuoden ajan Roosa Närhi oli kaksoisroolissa jatkaessaan yhä kilpailu-uraansa.

Totta puhuen etenkin viimeinen vuosi kilpailijana oli minulle jo tietynlaista jäähdyttelyä. Yritin edelleen harjoitella huippuvuosieni tapaan, ja tehdä samalla töitä valmennuspäällikkönä. Yhdistelmä ei toiminut, sillä en ehtinyt palautumaan harjoittelustani kunnolla, muistelee Roosa Närhi viimeistä vuottaan huippu-urheilijana.

Närhi ei ole kuitenkaan päässyt eroon kaksoisroolista – nyt se on vain vaihtunut valmennukseen. 

Oman seuran valmennuspäällikönä työskentelyn lisäksi olen Suomen maajoukkueen kakkosvalmentaja, joten tavallaan olen edelleen kaksoisroolissa taekwondossa, nauraa Närhi.

Tulevaisuus näyttää hyvältä

Taekwondon tulevaisuus näyttää tällä hetkellä varsin lupaavalta, niin Suomen kuin Turun Budokwainkin kannalta. Kaksi turkulaisseuran edustajaa on vahvasti tavoittelemassa menestystä kansainvälisillä areenoilla.

Otso Saarinen ja Niko Saarinen – jotka eivät ole sukua keskenään – ovat molemmat nousseet jo sille tasolle, että he karsivat olympiapaikoista. Suomalaiset ovatkin olleet vähän altavastaajina viime vuosina – pois lukien Espanjassa harjoitteleva Suvi Mikkonen – mutta nyt meidän Otso ja Niko ovat nousussa kohti kansainvälistä huippua, kertoo Roosa Närhi.

Budokwai on muutenkin kovaa huutoa suomalaisessa taekwondossa. Joensuussa käydyissä SM-kisoissa seuran edustajat voittivat viisi aikuisten Suomen mestaruutta: eniten kaikista Suomen seuroista.

Roosa Närhen olympiahaave jäi siis toteutumatta kilpailijana, mutta kovin kaukana ei olla siitä tilanteesta, että hän olisi olympialaisissa valmentamiensa urheilijoiden kanssa.

Marko Vuosjoki