TILATAIDE. Vanhusten asumispalveluja Länsi-Turussa tarjoavassa Liinahaassa juhlistettiin maanantaina 11. tammikuuta asumispalveluyksikön sisäpihalle muuttanutta kuvanveistäjä Jussi Mäntysen (1886–1978) Hirvenpää-veistosta vuodelta 1936.
Hirvenpää tuo vt. asumispalvelujen päällikkö Susanne Röbergin mukaan esteettisen kiintopisteen asukkaiden suosimalle virkistysalueelle.
– Olemme kiitollisia Turun museokeskuksen, Turun kaupunkisuunnittelun, Kiinteistöliikelaitoksen sekä tilapalveluiden yhteistuumin lahjoittamasta veistoksesta, joka tuo iloa asukkaiden ja henkilökunnan arkeen ympäri vuoden, sanoo Röberg.
– Veistos on asetettu sisäpihalle niin, että sitä on mahdollista ihailla myös talvella menemättä ulos. Se on kätevää kun veistoksen voi nähdä ikkunasta ulos katsoessa, Röberg lisää.
Sisäpihaa kehitetään
Hirvenpää-aiheen ympärille voidaan jatkossa kehitellä erilaisia teemapäiviä.
– Kevään päästessä pidemmälle asukkaat ulkoilevat yhä enemmän ja voimme järjestää sisäpihalla yhteisiä tilaisuuksia, kuten esimerkiksi erään asukkaan ehdottamat hirvipeijaiset. Virkistysalueelta löytyy nyt myös muun muassa lampi, suihkulähde sekä runsaasti istumapaikkoja, kertoo Röberg.
Turun museokeskuksen tutkija Ringa Takanen kertoo, että Hirvenpää-kylttiä tullaan vielä hieman siirtämään veistoksen ympärille suunnitellun kasvillisuuden tieltä.
– Veistosta ympäröimään istutetaan havu- ja lehtipensaita aluetta jo reunustavien mäntyjen läheisyyteen, Takanen jatkaa.
Eläinaiheet lähellä Mäntysen sydäntä
Vuosina 1969–2013 Olavinpuistossa, Samppalinnan ravintolan mäessä sijainnut Jussi Mäntysen naarashirven päätä esittävä tumma kiviveistos siirrettiin Liinahaan pihamaalle joulukuun 2015 alussa. Veistos oli parin vuoden ajan korjattavana.
Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen sydäntä lähellä olivat eläinaiheet; erityisesti hirvet sekä linnuista kurjet ja joutsenet.
– Turun kaupungin taidekokoelmassa on yhteensä seitsemän veistosta häneltä. Ne kaikki näkyvät kaupungin katukuvassa. Eräs varmasti tunnetuimmista on Kupittaanpuiston 3,5-metrinen niin ikään vuonna 1969 paljastettu uroshirveä esittävä komea patsas, Takanen toteaa.
Mäntynen oli innokas luontoharrastaja, joka perehtyi eläinten anatomiaan ja liikehdintään jo nuorella iällä. Hän työskenteli Helsingin yliopiston eläinmuseossa ennen päätoimiseksi taiteilijaksi ryhtymistään.
– Mäntynen toimi myös eläintentäyttäjänä, josta on peräisin hänen taitonsa välittää teoksissa eläimen tunnetta ja ylväyttä, Takanen esittelee.
Katariina Mäkinen-Önsoy
