Uusikaupunkilainen vastavalmistunut Kalle Laihonen kertoo aikuisopiskelun haasteista

Läheisten tuki on tärkeä osa opiskeluprosessia

Uusikaupunkilainen Kalle Laihonen istui yli nelikymppisenä koulunpenkille ja valmistui koulutetuksi hierojaksi ja suoritti myös urheiluhierojan erikoisammattitutkinnon.

Nykypäivänä aikuisopiskelu on arkipäivää ja ammatinvaihtoja saattaa olla työuran aikana useita. Takana ovat ne ajat, kun työskenneltiin kolmessa polvessa esimerkiksi paperitehtaalla.

HENKILÖKUVA. Uusikaupunkilainen Kalle Laihonen on ammatinvaihtaja. Hän on valmistunut juuri koulutetuksi hierojaksi.

– Työskentelin viimeiset 13 vuotta Laitilassa tehtaassa ryhmävastaavana. Työ oli kolmivuorotyötä. Jossain vaiheessa vain oli pakko myöntää itselleen, että se käy iän myötä raskaammaksi ja raskaammaksi, kertoo juuri 43 vuotta täyttänyt Laihonen.

Opiskelusuunnan valintaan ja uuteen ammattiin ei vaikuttanut vähiten hänen vaimonsa Johanna, joka kannusti häntä koulunpenkille.

– Ihan niinkään ei kuitenkaan voi sanoa, että kaiken takana on nainen, vaikka siltä äkkiseltään vaikuttaakin naurahtaa Laihonen.

Kalle kertoo Johanna-vaimon harjoittaneen hierojan ammattia jo yli 20 vuotta yrittäjänä.

– Olemme hänen kanssaan toimineet yhdessä fysiikkavalmennuksessa paikallisten urheilujoukkueiden parissa sekä kouluttaneet ja vastanneet urheilijoiden lihashuollosta.

Laihonen toimii myös personal trainerina. Myös erilaisten liikuntaryhmien ohjaaminen on ollut ja on edelleen Laihosten toimenkuvassa mukana.

Koulutetun hieroja ammattitutkinto sekä urheiluhierojan erikoistutkinto ovat siis luontainen jatkumo hänen urallaan.

Nyt vain vakituinen leipätyö tehtaassa vaihtuu kokoaikaiseen hierojan ammattiin.

Käsillään tekevä

Laihosen työhistoria on käsillä tekemiseen painottuva ja jos jokin on käsillä tekemistä, niin hieronta.

– Olen työskennellyt muun muassa viisi vuotta ohutlevyseppänä. Kun sitten rakkaan harrastuksen, jääkiekon parissa hajotin polveni, oli edessä uuden ammatin opiskelu ja suoritinkin Mynämäen käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa muinaistekniikan artesaanin ammattitutkinnon.

Laihonen kertoo, että vuonna 2005 valmistuneessa viikinkialus Helgassa on paljon hänen kättensä jälkeä. Viikinkialus sai valmistuttuaan laajaa mediahuomiota kautta Suomen.

Vaikka Laihonen ei muinaistekniikan artesaanin ammattitutkinnon jälkeen ole juurikaan tehnyt kulttuuriperinnöllisiä töitä viikinkilaivan jälkeen, niin viimeisten vuosien aikana keskiaika on tullut hyvinkin tutuksi Buhurt-taistelulajin myötä, jossa otellaan vastustajia vastaan jopa 50 kiloa painavat haarniskat yllä. Laihonen kuuluu lajissa muun muassa Suomen maajoukkueeseen.

Läheisten tuki ei merkityksetön

Kun aikuisiällä aloittaa opiskelun, se tarkoittaa vääjäämättä lähes kaikkien kohdalla monia muutoksia arkeen. Näin oli Laihosellakin.

– Tulot romahtivat ja kun kävin päivittäin Turussa, niin kotona ei aikaa juuri tullut vietettyä. Ja sen ajan kun siellä olin, niin pänttäsin ihmisen anatomiaa ja latinankielisiä termejä, joiden opiskelu kieltämättä hirvitti aluksi.

Laihonen myöntääkin, että personal trainerina koulutetun hierojan tutkinto ja sen ohessa urheiluhierojan erikoisammattitutkinto ovat tuoneet syvyyttä tekemiseen.

– Opiskelujen myötä, olen ymmärtänyt, että varsin ohuella pohjalla olen aiemmin toiminut, hän myöntää.

– Ensimmäisen kahden viikon pänttäämisen jälkeen ajattelin, että ei samperi, tästä ei tule mitään.

Mutta sitkeys palkittiin ja oman oppilasryhmänsä ikänestorina Laihonen saattoi opiskelut päätökseen kunnialla.

– Muut opiskelijat olivat parikymppisiä, joiden työhistoriasta ei juuri voinut puhua. Monta kertaa hymyilytti sisäänpäin opiskelijoiden käsitykset ja mielikuvat urasta, Laihonen naurahtaa.

Rainer Tähtinen