Kevätjuhlassa lakitettavien uusien ylioppilaiden rinnalla juhlivat perinteisesti riemuylioppilaat, jotka viettävät ylioppilaaksi pääsynsä 50-vuotisjuhlaa. Seutusanomat kävi jututtamassa kahta paikallista riemuylioppilasta, Hannele Rekolaa ja Marja-Leena Tapiota, Tipulassa.
JUHLAT. Kaarinalainen Hannele Rekola ja lietolainen Marja-Leena Tapio valmistuivat ylioppilaiksi tasan 50 vuotta sitten Tipulasta eli Turun tyttölyseosta. 24. toukokuuta, eli samana päivänä kuin he painoivat päähänsä valkolakit vuonna 1969, he palasivat vanhaan opinahjoonsa riemuylioppilaina. Riemuylioppilas tarkoittaa henkilöä, jonka lakittamisesta on kulunut aikaa 50 vuotta.
– Tämä rakennus ei ole muuttunut ollenkaan – ei ulkoa eikä sisältä, mutta jotenkin se vaikuttaa pienemmältä kuin muistin. Muistot opiskeluajoista tulvahtivat mieleen kun astelimme Tipulaan
näiden vuosikymmenten jälkeen, Rekola toteaa.
Riemuylioppilaat tutustuivat tuttuihin tiloihin silmät loistaen. Kaikki tuntui olevan vanhoilla paikoillaan, myös Luostarinkadun varteen vuonna 1968 valmistunut lisärakennus.
– Nostalgisin mielin nousimme portaat, joita kuljimme viimeksi tuoreina ylioppilaina kevätjuhlatunnelmissa. Kokoonnuimme niin kutsuttuun rukousaulaan, jossa aikanaan lauloimme Gaudeamus igiturin ja Suvivirren, Tapio hymyilee.
Ja nuo perinteiset laulut raikuivat myös nyt riemuylioppilaiden juhlissa.
Muutoksia lukio-opiskelussa
Kumpikaan naisista ei ollut käynyt Luostarivuoren Lyseon lukiossa omien lakkiaistensa jälkeen.
– Rakenteelliset muutokset koko opiskelujärjestelmässä sen sijaan ovat olleet valtavat. Tuntuu tänä päivänä jotenkin niin kaukaiselta ja ihmeelliseltä, että kävimme lukion tai oikeammin lyseon vain tyttöjen kesken, huokaa Rekola.
– Ei se silti tarkoita, ettemme olisi poikia nähneet. Heitähän liikkui tässä paljonkin toisella puolen Luostarinkatua silloin sijainneen Tekun ansiosta, muistuttaa Tapio.
Marja-Leena Tapio ja Hannele Rekola löytävät muutaman muunkin eroavaisuuden senaikaisesta lyseosta ja tämänpäiväisestä lukiosta.
– Ylioppilaskirjoitukset piti suorittaa kerralla. Se oli sillä tavalla vaikeampaa silloin, kun tänä päivänähän kirjoitukset voi jakaa syksylle ja keväälle ja vaikka useammalle vuodelle, Rekola sanoo.
– Kyllä meilläkin oli tanssit. Niihin piti tuoda vain omat sulhaset, kertoo Tapio.
Turun tyttölyseoon hakivat enimmäkseen keskikoulua Luostarivuoressa käyneet. Joitakin opiskelijoita tuli myös Nunnalasta, Aurakadulla sijainneesta tyttökoulusta, joka tunnetaan nykyään nuorten taide- ja toimintatalo Vimmana.
Säännöllisiä tapaamisia
Heidän luokallaan valmistuneita oli kaiken kaikkiaan 27.
– Nyt meitä oli paikalla 23 riemuylioppilasta. Aika hyvä osallistumisprosentti eikös vain? Ottaen huomioon, että pari on jo siirtynyt keskuudestamme pois kokonaan, he kertovat.
Riemuylioppilaat jatkoivat Luostarivuorelta ravintolaan, jossa juhlat jatkuivat muun muassa vanhojen kronikoiden parissa.
– Opiskelijoista ja opettajista kertovissa kronikoissa riittää ihmeteltävää ja lauluja laulettavaksi, he jatkavat.
A-luokkaa käyneet naiset ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti vuosien mittaan, aluksi kymmenen vuoden välein ja nykyisin useammin, lähes joka toinen vuosi.
– Olemme useimmiten löytäneet itsemme Kaarinasta, sillä osa luokkakavereistamme on muuttanut sinne. Minä sen sijaan kuljin jo opiskeluaikana maalta Turkuun opiskellakseni lyseossa, Tapio toteaa.
– Tapaamispaikkojamme ovat vuosien mittaan olleet esimerkiksi Kavalton tila Piikkiössä ja muutamassa turkulaisessa ravintolassa, ei milloinkaan entinen opinahjomme – ennen tätä päivää, Rekola lisää.
Montakaan vuotta ei ehtinyt vierähtää Rekolan ja Tapion valmistujaisista, kun tyttölyseo muutettiin Luostarivuoren yhteislyseoksi. Yhteislyseossa opiskeli sekä tyttöjä että poikia vuodesta 1974. Kunnalliseen koululaitokseen liittynyt Luostarivuoren yhteislyseo toimi vuodesta 1976 alkaen nimellä Luostarivuoren koulu ja lukio.
Luostarivuoren lyseon lukiona rakennus on toiminut 1.8.2018 alkaen. Nimenvaihdos johtuu siitä, että perusasteet siirrettiin pääsääntöisesti Hirvensaloon rakennettuun uuteen Syvälahden yhtenäiskouluun.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
Turkuun perustettiin vuonna 1925 tyttölyseo, johon sisältyi kuusivuotinen keskikoulu ja kolmivuotinen lukio. Turun tyttölyseo, tutummin Tipula, pääsi muuttamaan juuri valmistuneeseen rakennukseen Samppalinnanmäelle seuraavana vuonna.
Kuusivuotisesta keskikoulusta luovuttiin 1970-luvun koulutusuudistuksissa. Tipula-nimi menetti merkityksensä, kun vuonna 1974 kouluun tuli myös poikia.
