Raision kirjaston taidelainaamo täytti 30 vuotta

Altti Koivisto ja Kristiina Sievers tutkiskelevat teoksia Raision kirjaston taidelainaamossa. Koivistolla käsissään Juha Tammenpään Liekkiviitta-teos. Kuva: Ragip Önsoy.

Raision kirjaston lainattavissa oleva taidekokoelma käsittää tänä päivänä 143 teosta 40 taiteilijalta. Laina-aika on kaksi kuukautta ja lainaaminen on maksutonta.

RAISIO. Raision kaupunginkirjastolla tuli 17. marraskuuta kuluneeksi 30 vuotta taidelainaamon avajaisista. 17.11.1988 avattu taidelainaamo oli kirjastovirkailija Altti Koiviston mukaan merkkitapaus, jonka suosio jatkui pitkälle 90-luvulle.

– Taidelainaamoja on toki ollut muissakin kirjastoissa ympäri maan, mutta ne ovat olleet enemmänkin paikallisen taiteilijaseuran ylläpitämiä jäsentaiteilijoidensa töitä välittäviä toimipisteitä. Raision kirjasto sen sijaan osti lainattavat teokset taiteilijoilta omakseen, Koivisto sanoo.

– Maassamme toimivien yleisten kirjastojen taidelainaamotoiminnassa on kaiken kaikkiaan kyse vain muutaman kirjaston erikoistumisesta tähän palvelumuotoon, Koivisto lisää.

Taidelainaamon teosten laina-aika on kaksi kuukautta ja lainaaminen on maksutonta.

– Alkuun lainattavissa oli 25 grafiikkateosta. Kokoelma karttui seuraavalla vuosikymmenellä 10–15 taululla vuosittain. Kokoelmaa on täydennetty viimeksi 2005, ja siihen kuuluu nykyään 143 teosta 40 taiteilijalta. Tällä hetkellä lainassa on noin kolmasosa kokoelmasta, kertoo Koivisto.

Helposti lähestyttävää taidetta

Idea kirjojen tapaan lainattavista taideteoksista syntyi silloisen kirjastotoimenjohtaja Kristiina Sieversin mielessä hänen Islannin vierailullaan vuonna 1984.

– Reykjavikin matkallani tutustuin Pohjola-taloon, jonka kirjastossa toimi grafiikkalainaamo. Ajattelin samantien, että tällainen toimisi varmasti myös Raisiossa, Sievers muistelee.

Toinen Sieversiin vaikuttanut asia oli hänen kotikaupungissaan Kotkassa sijaitseva teatterin näyttelytila, joka oli jättänyt häneen lähtemättömän vaikutuksen.

– Näyttelytila samanaikaisesti sekä ihastutti että kauhistutti minua nuorempana. Taide kiinnosti kyllä, mutta voi kuinka hienostelevana se gallerioissa esitettiin. Halusin, että taide olisi arkipäiväisempää – sellaista, jonka luokse olisi helpompi päästä, muistelee Sievers.

– Kirjasto toimi tähän tarkoitukseen hyvin, koska tänne voi kuka tahansa tulla aukiolojen puitteissa milloin tahansa, eikä sisäänpääsystäkään veloiteta mitään. Raisiossa kaupunginkirjaston henkilökunta otti asian innostuneena samantien omakseen virkailijatyönsä oheen, jatkaa Sievers.

Kokoelma sisältää taidegrafiikkaa pääosin suomalaisilta ammattitaiteilijoilta.

– Grafiikkaa on helpompi säilöä kuin esimerkiksi öljymaalauksia. Lisäksi niiden hinta ei ollut siihen aikaan paljon videokasettia kalliimpi. Silti ne ovat edelleen hyvässä kunnossa näin 30 vuoden jälkeenkin, kun taas videokasettien aika on tullut jo päätökseen, Sievers toteaa.

Ammattitaiteilijoiden näyttelyitä

Alkuun teoskokoelmaa kartutettiin tiuhaan tahtiin, sittemmin taidehankinnat vähentyivät ja nykyisin kokoelmaan ei ole enää ostettu lisää teoksia.

– Taiteilijaverkostoni avulla saimmeRaision kirjastoon esille teoksia matrikkelitaiteilijoilta kuukausittain. Alussa ideana oli, että kuukauden vaihtuessa ostimme aina yhden uuden teoksen taidelainaamoomme, sanoo Kristiina Sievers.

– Näyttelyiden perinne alkoi kunnolla Raision entisen kunnantalon tiloissa, joissa kirjasto toimi uuden kirjastotalon valmistumiseen eli vuoteen 1999 saakka, Sievers lisää.

Sieversin muistoissa vanhat kirjastotilat näyttäytyvät täydellisinä taidenäyttelyiden ja -lainaamon kannalta.

– Siellä jotenkin taide pääsi vielä nykyisiä tiloja paremmin oikeuksiinsa neutraalin värisillä seinillä, kun toiseen kerrokseen astuessa ensimmäisenä vastassa olivat grafiikkateokset. Samoissa tiloissa sijaitsivat myös musiikkiosasto sekä lukusali, hän summaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy