Naantalin kaupungin 575-vuotisjuhlavuoden näyttelyteemaksi Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys on valinnut kymmenen vuotta sitten menehtyneen taiteilija Jarkko Peltosen tuotannon. Taidehuoneelle avattu muistonäyttely on esillä 9. syyskuuta asti. Naantalin aukolla veneilijöitä tervehtivä Kaurakarin lehmä -teos sen sijaan on nähtävillä ympäri vuoden.
NAANTALI. Osana Naantali-päivän juhlia 23. elokuuta Kaurakarilla julkistettiin naantalilaisen kuvataiteilijan Jarkko Peltosen tekemä lehmäpatsas, joka entisöitiin Naantalin taidemuseon kannatusyhdistyksen toimesta kesällä. Kaurakarin lehmäjäisiksi nimetty tilaisuus alkoi Trapin pihassa, josta siirryttiin Kailon ja Väskin saarten välissä sijaitsevalle Kaurakarille avaamaan patsas rusettikääreistään.
Entisöintiprojektin toteuttamisesta vastasivat alusta loppuun asti kolme naista: Naantalin taidemuseon kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Sunellin kanssa Kaurakarille kipusivat kuvataiteilijat Pirjo Viitanen ja Antte Kerkola.
– Entisöintitöihin meni runsas kaksi viikkoa. Tuohon ajanjaksoon sattui muutama sadepäiväkin, jolloin liukkaille kiville ei ollut menemistä. Välillä hommia tehtiin 30 asteen kuumuudessa, joka taas innoitti meidät siirtymään välillä yövuoroon, Sunell kertoo vaiherikkaasta projektista.
500-kiloinen lehmäteos pystytettiin Kaurakarin kivikkoiselle maaperälle alun perin elokuussa 1994, mistä lähtien se laiduntanut Naantalin aukon meriliikenneympyrässä.
– Säät ja talvet ovat runnelleet lehmää, jolta puuttui jo häntäkin. Nyt häntä on jälleen iloisesti pystyssä, Kristiina Sunell lisää.
Taidetta ylijäämäbetonista
Edesmenneen kuvataiteilija Jarkko Peltosen puoliso Soile Peltonen muistelee Kaurakarin lehmän syntyä:
– Asuimme silloin vielä Maskussa, jossa oli tarkoitus valaa autotalliin lattia betonista. Ylijäämäbetonista Jarkko sai idean muotoilla taideteoksen. Hän ilmeisesti näki siinä lehmän hahmon, Soile Peltonen kertoo.
– Jarkko rakensi pihamaallemme teltan, jossa hän työskenteli talviaikaan betoniteoksensa parissa. Hän muotoili lehmän betonista kerros kerrokselta ilman muotteja, jatkaa Peltonen.
Kun Peltoset muuttivat Maskusta Naantalin Kauramaalle, lehmä muutti heidän mukanaan.
– Sittemmin myimme kodin, mutta pidimme lehmän vartijoiman luodon edelleen omistuksessamme. Jarkon oli tarkoitus tehdä toinen lehmäteos Kauramaalle, mutta aika loppui valitettavasti häneltä kesken. Ehkäpä kuvataiteilijatyttäremme Essi Peltonen voisi valmistaa betonivasikan tämän nykyisen viereen, Soile Peltonen toteaa.
Meriliikenneympyrän lempeä lehmä
Talvella näin 25 vuotta myöhemmin alkoi myös entisöintityön suunnittelu, jota varten Naantalin taidemuseon kannatusyhdistys lähetti monta rahoitushakemusta.
– Rahoitus varmistui kesäkuun lopulla, kiitos hankkeen tukijoiden joiden joukossa on sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä kuten esimerkiksi pääsponsori Kaune Oy. Teoksen entisöinti Kaurakarilla alkoi 19. heinäkuuta, Kristiina Sunell sanoo.
Sunellin merimatkojen varrelle Kaurakarin lempeäkatseinen lehmä on sattunut vuosien aikana lukemattomia kertoja, milloin toivottaen pitkän purjehdusmatkan jälkeen tervetulleeksi takaisin kotisatamaan; milloin taas jäänyt taakse meripelastuspäivystykselle lähtiessä.
– Tämä on merkittävä teos, sillä Naantalissa ei ole paikallisen taiteilijan teoksella koristettua liikenneympyrää kuin tämä yksi. Lisäksi se toimii keskipisteenä Maskuun, Luonnonmaan saaressa sijaitsevaan presidentin kesäasuntoon, Kailon saaren uimarantaan ja edelleen Naantalin vanhankaupungin rantaan ja vierasvenesatamaan johtavalla reitillä, toteaa Sunell.
Katariina Mäkinen-Önsoy
