Ruskon Kesäteatteri: Peppi Pitkätossu
Alkuperäisteksti: Astrid Lindgren
Dramatisointi: Staffan Götestam
Suomennos: Liisa Ryömä
Ohjaus: Tapio Väntsi
Musiikki: Georg Riedel, Anders Berglund, Jan Johansson, Jouni Lehtonen
Koreografia: Marko Carlson
Lavastus: Katri Uuttu
TEATTERIARVIO. Ruskon Kesäteatterissa ollaan tehty lastenteatteria jo 15 vuotta putkeen, ja samalla hyväksi havaitulla linjalla jatketaan edelleen. Tänä kesänä lavalla nähdään maailman vahvin tyttö: Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu. Naapurissa asuvat hyvin kasvatetut Tommi ja Annika ovat uudesta tulokkaasta ihmeissään, mutta mielissään. Pian Peppi laittaakin kaiken sekaisin, kun sosiaaliviranomaiset, poliisit ja rosvot tulevat vuoroin vierailulle. Vaikka Peppi näyttääkin muille paikkansa, hän on kiltti. Vaikka muutoin merillä kasvaneen pikkutytön kasvatus onkin jäänyt vähiin, merirosvona elelevä isä on opettanut, että jos on vahva, täytyy olla myös kiltti.
Vaikka ohjaajat välillä vaihtuvatkin, Ruskon Kesäteatterin taso ei vaihtele. Priimaa pukkaa tänäkin vuonna. Kyseessä on Turun seudulla jo hyvinkin tutuksi tulleen Tapio Väntsin ensimmäinen ohjaus Ruskon Kesäteatteriin. Hän kunnioittaa alkuperäistä tekstiä, joka uppoaa edelleen yleisöön kuin veitsi voihin, vaikka on kirjoitettu jo vuonna 1945. Yllätyksiäkin kuitenkin tarjoillaan Pepin kotieläinten kautta.
Apina Herra Tossavainen on toteutettu hauskasti ja kekseliäästi nukketeatterin keinoin. Hannu Pajusen pää ja pienen apinanuken vartalo saavat yleisön nauramaan aina ilmestyessään paikalle. Pepin hevonen on tässä näytelmässä suomennettu Hepuksi. Sitä sekä sirkushevosta näyttelee Maarit Mäkipää, joka tekee vahvan ja akrobaattisen roolisuorituksen. Erityisesti mieleen jää sirkuskohtaus, jossa hevonen temppuilee Carmencitan (Sanni Huhtala) kanssa. Mäkipää esiintyy paitsi hevosina, myös poliisina, jonka hulvaton venkoilu Huvikummun katolla saa yleisön haukkomaan henkeään.
Vaikka porukkaa on näyttämöllä taas paljon ja joukossa on hyvinkin pientä väkeä, kukaan ei jää lavasteen asemaan, vaan jokaiselle on tarinassa oma tärkeä paikkansa. Se on merkki ajatuksella ja hyvin tehdystä lastenteatterista. Ruskolla on aina ilo nähdä, miten lapset ja aikuiset solahtavat samaan näytelmään kuin kalat veteen.
Suurimman vastuun tarinankerronnasta kantavat Peppi (Lotta Uuttu), Tommi (Toni Rautio) ja Annika (Iida Blomqvist). Heistä jokainen onnistuu rooleissaan erinomaisesti ja ihastuttaa myös laulutaidoillaan.
Lavastus on värikäs ja kekseliäs. Ei mitään liikaa eikä liian vähän. Tuttua musiikkia on käytetty ilahduttavasti hyödyksi, mutta ei ihan perinteisellä suomennoksella. Hyvällä koreografialla vaikeatkin temput ollaan saatu näyttämään helpoilta ja joukkokohtaukset musikaalimaisen mahtipontisilta.
Loistava avaus seudun kesäteatterikaudelle!
Janica Vilen
