Piikkiössä järjestetään lauantaina tapahtuma, jolla on jo yli 30-vuotinen perinne. Aikanaan jopa kolmepäiväisenä järjestetty ja useita tuhansia ihmisiä kerännyt tapahtuma muistetaan muun muassa tähtiartisteista, muotinäytöksistä, samba-kulkueista, humoristisista tv-mainoksista sekä missi- ja lastenlaulukisoista. Se, mikä pitkän perinteen on kuitenkin pitänyt pystyssä, on hyvä talkoohenki.
KAARINA. Piikkiö Päivä järjestetään Piikkiön keskustassa 31. kerran lauantaina 26. toukokuuta. Ohjelma alkaa aamulla kello 10 kaupungin tervehdyksellä ja jatkuu kello 15 asti. Lavalla nähdään muun muassa Rungon Kamariorkesteri RKO, Tanssistudio Point, Piahvi ja Pukatsoova sekä Piikkiön Eläkkeensaajien ja Eläkeläisten tanssiesityksiä. Lisäksi keskustan alueella tullaan näkemään jos jonkinlaista ohjelmaa ja illalla legendaarisessa Pontelassa esiintyy kaarinalainen Lipattomat-bändi.
Ensimmäiset Piikkiö Päivät järjestettiin vuonna 1987, kun Piikkiön yrittäjät alkoivat huolestua paikallisen ostovoiman karkaamisesta paikkakunnan ulkopuolelle. Järjestelyt sai alulle yrittäjä Ritva Nohkola, jonka ideasta markkinatapahtuma rajattiin niin, että myymään pääsivät vain paikalliset yritykset. Ensimmäiset Piikkiö Päivät pidettiin koulukeskuksen pihalla. Kolmantena vuonna siirryttiin liikuntahallin katon alle. Parhaimmillaan tapahtuma oli kolmepäiväinen ja keräsi useita tuhansia kävijöitä.
Vuonna 2000 Piikkiö Päivä sai nykyisen muotonsa maksuttomana yksipäiväisenä ulkotapahtumana. Sen jälkeen sitä on järjestetty vuoroin keskustan alueella, vuoroin urheilukentällä ja Pontelassa sekä vanhalla paikalla yhtenäiskoululla.
Hyvä yhteishenki poiki paljon
Seppo Seppälä ja Hannu Vuorinen ovat olleet järjestelyissä mukana lähes alusta asti. Vuorinen on tapahtuman pitkäaikainen juontaja ja hänen vastuullaan on vuosien varrella ollut monenlaisia pienempiä osatapahtumia. Seppälä tunnetaan Piikkiö Päivä -lehden tekijänä ja esiintyjänä. Hänen RKO-bändinsä soittaa tapahtumassa pari keikkaa tänäkin vuonna.
– Ensimmäiset viisi vuotta Piikkiö Päivä jakoi mielipiteitä. Jotkut ajattelivat, että me ei mitään pääsymaksuja makseta ja katselivat tapahtumaa mäen takaa. Myöhemmin syntyi tosi hyvä yhteishenki. Ja vaikka nuortenkin kanssa on ollut Piikkiössä kaikenlaista ongelmaa, niin Piikkiö Päiviä on aina kunnioitettu. Koskaan ei ole ollut mitään ilkivaltaa, Seppälä muistelee.
Seppälä piti Piikkiö Päiviä tärkeänä jo sen vuoksi, että Piikkiöllä oli 80-luvun lopulla huono maine ja kunta kaipasi positiivista virettä. Vuorinen muistaa, että Piikkiö Päivät paransivat Piikkiön mainetta, mutta myös kuntalaisten keskinäisiä välejä.
– Silloin Piikkiö oli kuuluisa siitä, että valtuuston kokoukset kestivät aina vähintään neljä tuntia. Muuallakin kunnat olivat silloin poliittisesti hyvin jakautuneita, mutta täällä voimasuhteet olivat niin tasaiset, että se sai jo humoristisia piirteitä. Piikkiö Päivistä tuli kuitenkin yhteinen juttu, jossa kaikki olivat mukana riippumatta siitä, mitä väriä tunnusti. Siellä oli talkoissa aina rinta rinnan sellaisia ihmisiä, jotka eivät valtuustosalissa tulleet toimeen ollenkaan, Vuorinen muistelee hymyillen.
– Nykyään tuollainen tuntuu niin kaukaiselta…
Miehet uskovat, että Piikkiö Päivien luoma yhteishenki vaikutti moniin asioihin kaupankäynnin vilkastumisesta alkaen.
Hupijuoksuja, köydenvetoa, puhelinkortteja ja tv-mainoksia
Alkuvuosina Piikkiön Primadonnan yrittäjä Antero Tuominen otti Seppälään ja Vuoriseen yhteyttä. Hän halusi osallistua Piikkiö Päiviin, mutta ideaa ei ollut.
– Sitten me istuttiin kerran iltaa Primadonnassa ja keksittiin Hupijuoksu. Se juostiin keskustassa ja joukkueet pukeutuivat keksimiensä teemojen mukaan. Jotkut ottivat kunnolla kantaakin asuillaan, Vuorinen muistelee.
Hupijuoksut saivat suuren suosion, mutta lopulta tapahtuma ehtyi.
– Sitten vedettiin köyttä muutaman vuoden ajan. Hepojokiyhdistys voitti kuitenkin joka vuosi ja lopulta vastustajat harvenivat. Teimme jopa kaikenlaisia painorajoitteita ja sukupuolikiintiöitä tasoittaaksemme tilannetta, mutta mikään ei auttanut, miehet kertovat.
Erityisesti he muistavat vuoden 1996, kun naapurikunnissa pyöriteltiin silmiä Piikkiö Päivien omille puhelinkorteille ja tv-mainoksille. Puhelinkortit maksoivat kymmenen markkaa kappale. Siihen sisältyi vitosen sisäänpääsy ja vitosella puheaikaa.
Puhelinkortteja mainostettiin valtakunnan tv:ssä mainoksella, jossa esiintyivät mustiin pukeutuneet Seppo Seppälä, Hannu Vuorinen ja yrittäjä Pentti Aro, joka on myös ollut pitkään vahvasti mukana Piikkiö Päivien järjestelyissä. Mainoksessa miehet työntävä auton käyntiin ja lähtevät puhelinkorttiostoksille Lounetin myymälään. Piikkiö Päivät nostetaan mainoksessa häpeilemättä maakunnan ykköstapahtumaksi.
– Silloin monet ihmetteli, että millä ihmeen rahalla se mainos on tehty, naureskelee Seppälä.
Enemmän kuin rahalla, mainos taidettiin kuitenkin tehdä kaverusten asenteella ja luovuudella.
Huippuartisteja
Piikkiö Päivillä on vuosien varrella esiintynyt monia maamme tähtiartisteja: Paula Koivuniemi, Petri Laaksonen, Joel Hallikainen, Marion Rung, Fredi, Mikko Alatalo, Anita Hirvonen ja Danny, joka nähdään parhaillaan Vain elämää -ohjelmassa. Danny on jäänyt erityisen positiivisesti kummankin mieleen. Toinen ikimuistoinen esiintyjä oli Joel Hallikainen.
– Olimme varanneet hänet jo edellisenä syksynä ja sitten keväällä juuri ennen Piikkiö Päiviä kukki Kuurankukka. Silloin Piikkiöön tultiin bussilasteittain kauempaakin, Vuorinen kertoo.
Musiikki on edelleen tärkeä osa Piikkiö Päiviä, mutta tänä vuonna kuullaan lähinnä Piikkiön omia tähtiä. Myös perinteinen lastenlaulukilpailu on taas herätetty henkiin. Ponnahda Pinnalle Piikkiöstä -kilpailun finaali nähdään tapahtuman lavalla kello 11.35.
Viime vuonna Piikkiö Päivien historiasta julkaistiin kirja Jokaiselle Kaikkea – Piikkiö Päivät 30 vuotta.
– Se on kunnianosoitus kaikille niille, jotka ovat vuosien varrella olleet tässä mukana. Kirjan kuvista löytää melkein kaikki piikkiöläiset, Seppälä toteaa.
Janica Vilen
