Vuoden alussa kuntalaisten arjen mullistaneen ja valtakunnallisestikin uutisoidun vesikriisin jälkeen elämä Nousiaisissa alkaa vähitellen normalisoitua. Sitä ei kuitenkaan käy kieltäminen, etteikö vesijohtoveden saastuminen vatsatautiepidemioineen olisi herättänyt tunteita, kysymyksiä ja keskustelua. Yleisöllä oli mahdollisuus kuulla asiantuntijoita sekä esittää näkemyksiään aiheesta yleisötilaisuudessa.
NOUSIAINEN. Maanantaina 19. maaliskuuta kuntalaisilla oli mahdollisuus kuulla asiantuntijakommentteja ja saada myös oma äänensä kuuluviin Nousiasia tammikuun loppupuolella kohdanneeseen vesikriisiin liittyen. Kunnan ja Nousiaisten Vesi Oy:n järjestämä avoin yleisötilaisuus järjestettiin Nousiaisten Auditoriossa.
Vesikriisin aiheuttajana oli putkirikko, joka sai aikaan jäteveden pääsemisen vesijohtoverkostoon. Nousiaisten Vesi Oy:n toimitusjohtaja Timo Ojan mukaan vuotokohdan paikantamista hankaloitti se, ettei vuodosta näkynyt maastossa mitään. Lopulta Maskuntien sillan ja seurakunnan tontin välisellä alueella sijaitsevan jätevesiviemärin kannen alta paljastui kirkasta vettä, mikä johti putkirikon jäljille.
Yleisötilaisuudessa kerrottiin havainnosta, joka oli tehty kuitenkin jo ennen tammikuun puoltaväliä. Kotikraana oli ”paukahdellut” ja päästänyt sisuksistaan kokiksen väristä vettä. Voiko olla siis mahdollista, että putkirikko olisi tapahtunut jo arvioitua aiemmin?
– Ei ole olemassa havaintoa, että vuotoa olisi ollut vielä tuolloin, totesi Oja, joka yleisön asiaa tiedustellessa vahvisti niin ikään, ettei putkirikon aiheuttajana ollut esimerkiksi maasortuma, vaan putken materiaalivika.
Noro-epidemia vaikeutti taudin syyn määrittämistä
Jäteveden pääsy vesijohtoverkostoon aiheutti vatsatautiepidemian, joka kosketti isoa joukkoa kuntalaisista. Samaan aikaan jylläsi kuitenkin myös norovirus, mikä vaikeutti vatsataudin aiheuttajan määrittelyä.
– Lisäksi vatsatautia sairastetaan usein kotona eikä välttämättä hakeuduta lääkäriin. Pian kuitenkin selvisi, että vatsatautitapauksia oli enemmänkin. 20 henkilöltä otettiin parasiitti-, virus- ja bakteerinäytteet, ja parasiittinäytteistä kaikki osoittautui sittemmin negatiivisiksi, kertoi ylilääkäri Susanna Laivoranta-Nyman, jonka mukaan informaatiota saatiin myös Nokialta, jossa vastaavanlainen epidemia koettiin vuonna 2007.
Yleisön joukosta nostettiin esiin myös Nousiaisissa liikkunut huhu, jonka mukaan kunnanjohtaja Jaana Karrimaa olisi saanut lukuisia yhteydenottoja vatsatautitapauksiin liittyen jo huomattavasti ennemmin kuin asiaa ryhdyttiin tutkimaan.
– Olin saanut tietoa joistakin tapauksista kouluissa ja päiväkodeissa, mutta on virheellistä tietoa, että olisin saanut runsaasti yhteydenottoja vatsatautitapauksista jo aiemmin, paikalla ollut kunnanjohtaja selvensi.
Jätevesiverkostoon satsattu jo pitkään
Putkirikon myötä aloitettiin vesijohtoverkoston tehoklooraus, jonka pitkälle venähtänyt aloitus herätti maanantaina kysymyksiä.
– Jo viime syksynä teimme vesijohtoverkostomallin, joka saatiin juuri ennen vesikriisiä valmiiksi. Mallista oli hyötyä tehokloorauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ilman sitä aloituksessa olisi kestänyt vieläkin pidempään, kertoi Turun Seudun Vesi Oy:n tutkija Osmo Puurunen.
Timo Oja lisäksi huomautti, että jotain hyvääkin kaikesta on seurannut.
– Tehokloorauksen myötä Nousiaisissa on tällä hetkellä taatusti Suomen puhtain vesijohtoverkosto!
Nousiaisten Vesi Oy:ssä on viime vuodet satsattu jätevesiverkostoon. Sen korjauksestakin oli jo päätetty, mutta ajoissa ei ehditty. Korjaaminen tulee olemaan hänen mukaansa haastava, muttei mahdoton tehtävä.
Kuntaan tullaan tekemään myös mittakaivoja, joilla vuodot pystytään jatkossa havaitsemaan. Kustannuksien osalta puhutaan muutamista kymppitonneista. Kriisin vaikutukset eivät tule asiantuntijoiden mukaan koskemaan kunnan muita hankkeita, ainoastaan Nousiaisten Vesi Oy:tä.
Tiedotus herättää mielipiteitä
Nousiaisten vesikriisiin liittyvää tiedotusta on kritisoinut maanantaina paikalla ollut kunnanvaltuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen Päivi Rantanen, jonka mukaan sosiaalisessa mediassa liikkui tietoa tapaukseen liittyvistä asioista jo ennemmin kuin niistä virallisesti tiedotettiin. Toisin sanoen tiedotuksen osalta herättiin hänen mielestään liian myöhään.
Kunnan hallinto- ja sivistysjohtaja Juha Rinta-Joupin mukaan olisikin ollut tärkeää, että Facebook-keskustelut olisi saatettu asiantuntijoiden tietoisuuteen, mikä olisi saattanut nopeuttaa tiedottamista.
– Ensimmäinen tieto mahdollisesta epidemiasta tuli perjantaina 26.1. illalla, minkä jälkeen alkoi heti tehokas tiedottaminen lukuisia kanavia apuna käyttäen. Vaaratiedote ja sosiaalinen media on todettu tehokkaimmiksi tiedotuksen keinoiksi, ja tämän me ylitimme monin verroin, hän totesi.
Vesikriisin korjaamisen hyväksi töitä tehneille sateli keskustelutilaisuudessa myös kiitoksia ja yleisön taholta esitettiin toive siitä, että jälkipyykki käytäisiin rakentavassa hengessä, syyllisiä etsimättä.
Nousiaisten kunta aikoo hakea valtiolta avustusta vesikriisin aiheuttamien kustannuksien hoitoon.
Jaakko Virrankoski
