Reilu 80 kuntaa kampanjakiertueellaan tammikuun aikana kiertänyt valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen perää kansallisvaltioiden vahvistamista ja itsemääräämisoikeuden varjelemista.
RAISIO. Presidentinvaaleissa neljättä kertaa ehdolla oleva Paavo Väyrynen vieraili Raision kaupungintalolla perjantaina 19. tammikuuta. Kampanjakiertue on tältä erää ohi, mutta Väyrynen on varannut kampanjakalenteriinsa vielä Turun vierailun toiselle kierrokselle, jonka hän vakaasti uskoo toteutuvan.
– Ilman muuta toinen kierros tulee ja minä olen siinä mukana, Väyrynen puhkuu itseluottamusta.
Väyrynen on viime presidentinvaalien tapaan kiertänyt jälleen Suomea ahkerasti noin kuuden kunnan päivävauhdilla. Raisioon hän tuli suoraan Laitilasta. Illalla oli vielä edessä Lieto ja Aura.
– Vaalikampanjat saavat minut aina nuortumaan ja virkistymään. Puhtia on tänäänkin riittänyt kahteen kuntaan Satakunnassa ja neljään Varsinais-Suomessa, hän toteaa.
– Hyvin käyntiin lähtenyt kampanja elää nousuvaihettaan parhaillaan kannatusta mittaavien kyselyjen mukaan. Nähdäkseni gallupit eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Kannatukseni on todellisuudessa suurempaa kuin mitä ne kertovat, hän lisää.
Kohti kansallisvaltioiden vahvistamista
EU-kritiikki sekä globalisaatio- ja maahanmuuttokysymykset nousevat Väyrysen puheissa presidenttikilvan ykkösaiheiksi.
– Globalisaation aikakausi on päättymässä. Euroopan unioniin liittymistä seurannut ylikansallinen yhdentyminen on tuonut mukanaan niin myönteisiä kuin kielteisiäkin vaikutuksia. Vanhoissa teollisuusmaissa se on aiheuttanut työttömyysaallon, kun työ on siirtynyt halpatyövoiman maihin, Väyrynen sanoo.
– Lisäksi globalisaatio on synnyttänyt suuria tulo- ja varallisuuseroja sekä rahoituskriisin, johon on suurena vaikuttimena kilpailu kansantalouksien ja yhteiskuntien välillä. Suomessa on työssä käyviä köyhiä, joiden palkat eivät tahdo riittää elämiskustannuksiin reaalipalkkojen alentumisen ja elintason kasvamisen myötä, jatkaa Väyrynen huolestuneena.
Väyrynen on katsonut asiakseen ajaa kansallisvaltioiden vahvistamista ja itsemääräämisoikeuden varjelemista.
– Ensinnäkin päätöksenteko on saatava takaisin ylikansalliselta tasolta kansalliselle tasolle. EU-liitoksen sijaan olisin alun perinkin kannattanut Pohjolan yhteisöä yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa, Väyrynen toteaa.
Huolta Väyrysen mukaan herättää myös turvapaikanhakijatilanne.
– Meidän olisi pitänyt rajavalvonta palauttaa jo ajat sitten, hän linjaa.
Neljättä kertaa ehdolla
Väyrynen on ollut presidenttiehdokkaana vuosina 1988, 1994 ja 2012. Kaiken kaikkiaan poliittista uraa hänelle on kertynyt lähes 50 vuoden ajalta.
– Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun asetuin ensimmäistä kertaa ehdolle presidentinvaaleissa. Vaalien luonne on muuttunut näinä vuosikymmeninä melko paljon. Vuonna 1988 presidentti valittiin ainoan kerran suoran vaalin ja valitsijamiesvaalien yhdistelmällä. Seuraavissa presidentinvaaleissa presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla, Väyrynen kertoo.
Itsenäisyys on teema, joka on yhdistänyt jokaisia presidentinvaaleja.
– Eräs isoimmista kysymyksistä, joka tulisi näissäkin vaaleissa esittää jokaiselle ehdokkaalle, on juuri se, että miten he huolehtisivat itsemääräämisoikeuden säilymisestä kansallisella tasolla. Minusta presidentinvaaleihin kuuluu tärkeältä osin myös sisäpoliittiset kysymykset ulkopoliittisten lisäksi, päättää Väyrynen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
