Vahvasti humalainen, muttei katkera – Naantalissa alettiin panna uudenlaista IPAa

Harrastuksesta työksi

Kim Ketonen (vas.) ja Jaakko Hartemaa panevat parhaillaan IPAa uudessa panimossaan Naantalissa. Molemmat ihailevat tsekkiläisiä oluita, luottavat puhtaisiin raaka-aineisiin ja omiin resepteihinsä.

Turkulaiset Jaakko Hartemaa ja Kim Ketonen ovat panneet olutta harrastuksena jo vuosia. Nyt harrastuksesta on tullut kaksikolle työ. Heidän Naantaliin perustamassaan pienpanimossa käärittiin hihat vuoden alussa.

NAANTALI. Naantaliin perustettiin tämän vuoden ensimmäisenä päivänä pienpanimo Mallassepät, jossa pannaan parhaillaan Indian pale ale olutta eli IPAa. IPA on pintahiivaolutta eli alea – tyypillisesti hedelmäistä, vahvasti humaloitua ja katkeraa.

– IPA on usein melko kuivarunkoista ja katkeraa, mutta meidän IPAssa on iso runko ja paljon hedelmäistä humalaa. Tämä ei ole läheskään yhtä katkeraa kuin useimmat IPAt ja siksi tätä on ehkä helpompi lähestyä, kertoo panimon toinen yrittäjä Jaakko Hartemaa.

Yrityksen toinen mallasseppä on Kim Ketonen, joka hurahti erikoisoluisiin juuri IPAn kautta. Nyt pantavan oluen resepti sai alkunsa hänen ideastaan, joka hiottiin kuntoon yhteistyössä.

– Resepti syntyi jo edellisvuoden keväänä. Silloin sain idean persikka-IPAsta. Tein kaksi versiota samasta rungosta. Toiseen lisäsin persikkaa ja toiseen en. Lopulta moni oluita maistanut oli sitä mieltä, että se versio oli parempi, jossa persikkaa ei ollut. Lopputulos oli kuitenkin hyvin hedelmäinen humalien ansiosta ja runko tukee hyvin humalan aromeita, hän kertoo reseptistä.

Nyt syntyvän oluen nimeksi tulee Leka seppäteeman mukaan. Prosentteja olueen tulee noin 6,5. Valmisteilla on tuhannen litran satsi, joka myydään 30 litran erissä hanaoluiksi ravintoloihin. Tällä oluella on tarkoitus hurmata olutharrastajat.

– Pullottamaan ei vielä ruveta, mutta sekin on etappi, johon pyritään mahdollisimman nopeasti, sanoo Hartemaa.

Yrittäjillä on takataskussaan yli sata reseptiä, joista noin kymmenen on ehditty hioa pidemmälle.

– Seuraavaksi aiomme tehdä tummempaa olutta, Ketonen paljastaa.

Suuria suunnitelmia

Turkulaiskaksikko asettaa panimolleen kovat tavoitteet.

– Kaikki tuotto, mitä tänä vuonna saadaan, investoidaan panimoon kapasiteettin kasvattamiseksi. Tarkoitus olisi, että panimo työllistäisi minut täysipäiväisesti jo tänä vuonna ja ehkä ensi vuonna Kimin. Tavoitteena on aluksi saada aikaan 40 000 litraa olutta vuodessa. Emme me koskaan mikään megapanimo tule olemaan, mutta kyllä tällä viisi ihmistä voisi työllistää, Hartemaa laskeskelee.

Ketonen on koulutukseltaan datanomi ja Hartemaa sähköasentaja. Molemmat tekevät vielä täysipäiväisesti töitä omilla aloillaan.

– Se on ihan hyvä, sillä nyt pystymme investoimaan tähän yritykseen ennen kuin se alkaa tuottaa kunnolla, he toteavat.

Molempien ammateista on ollut hyötyä myös yrityksen perustamisessa.

– Omaa osaamistamme on hyödynnetty niin laajalti kuin mahdollista, muun muassa verkkosivut ja laitteisto on tehty itse. Ulkopuolisia osaajia ei juuri ole tarvittu, kertoo Ketonen.

Puhtaat raaka-aineet ja omat laitteet

Hartemaa on pannut olutta harrastuksena jo kahdeksan vuotta, joten kokemusta on ehtinyt kertyä sekä laitteistojen rakentamisesta että raaka-aineista. Mallasseppien panimon kaikki laitteet ovat Hartemaan itse tekemiä. Laitteiston valmistusta yritys on kuvannut omaan sosiaaliseen mediaansa olutharrastajien iloksi ja inspiraatioksi. Hänen harrastuskäytössä ollut laitteistonsa on samanlainen, mutta pienempi, joten sitä pystytään nyt hyödyntämään uusien reseptien kokeiluun, sillä yhtenevä laitteisto mahdollistaa reseptien skaalaamisen suurempaa erää varten ongelmitta.

Oppinsa alalle Hartemaa on imuroinut netistä.

– Nykyään tietoa on todella hyvin saatavilla. Kun on hyvät ja puhtaat raaka-aineet, on hyvä pohja onnistumiselle, Hartemaa sanoo.

Miten olut sitten syntyy?

– Vesi on ensimmäinen tärkeä asia. Se on pohja, johon kaikki rakentuu. Veden täytyy olla laadukasta. Täällä siihen joudutaan lisäämään vähän mineraaleja. Seuraavaksi lisätään maltaat, jotka rouhitaan mäskäimeen, jossa tärkkelys pilkotaan tietyssä lämpötilassa käymiskelpoisiksi sokereiksi, jotka sitten uutetaan keittoon. Keiton aikana joukkoon lisätään humalaa. Viimeisenä lisätään hiiva, jotta olut saadaan käymään, vastaa Hartemaa.

Nyt Mallassepät tekevät pintahiivaoluita.

– Tarkoituksena on tehdä myös lageria (pohjahiivaolutta), mutta sitä varten täytyy investoida jäähdytinlaitteeseen, selittää Hartemaa.

Alkoholilain uudistuminen iloinen yllätys

Uuden alkoholilain mukaan pienpanimoiden oluita, lakitekstin sanoin käsityöläisoluita, voidaan myydä jatkossa suoraan panimolta kuluttajille erityisluvalla, jonka voi hakea aluehallintovirastolta. Mallassepätkin aikovat luvan hakea. Heiltä on kyselty esimerkiksi hääoluita eli pientä erää varta vasten hääparin maun mukaan suunnittelulla reseptillä pantua olutta.

– Jos saamme ulosmyyntioikeudet, niin tämäkin olisi mahdollista. Ketonen sanoo.

Alkoholilain uudistuminen oli yrittäjille iloinen yllätys, mutta ei vaikuttanut yritysidean syntyyn. Idea omasta panimosta syntyi jo pian sen jälkeen, kun kaksikko alkoi harrastaa oluen valmistusta yhdessä muutama vuosi sitten.

Janica Vilen