Breikin suomenmestari Kimmo Korpela kävi kotikonnuillaan Raisiossa opettamassa breakdancea ja puhumassa koulukiusaamisesta Tahvion kutosluokkalaisille. Hip hop -kulttuurissa käännetään negatiivisia asioita positiivisiksi, joten työpajasta sai hyviä eväitä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siitä selviämiseen.
RAISIO. Tahvion koulun vanhimmat oppilaat saivat viime viikolla tutustua breakdancen saloihin breikin kolminkertaisen suomenmestarin Kimmo Korpelan johdolla. Raisiosta ponnistanut tanssija–koreografi opetti lapsille muutamia breakdancen perusliikkeitä, joista syntyi tunnin lopuksi jokaisen itse varioimia liikesarjoja, joilla oppilaat yrittivät kukistaa toinen toisensa battlessa. Tunnin lopuksi keskusteltiin koulukiusaamisesta ja siitä, miten kiusaamista voisi ennaltaehkäistä.
6a-luokan oppilaat Anniina Kirstilä ja Tasmin Baker olivat työpajasta innoissaan.
– Oli tosi kivaa ja hyvin meni. Kimmo oli tosi hauska ja positiivinen opettaja, joka otti meidät kaikki huomioon. Me ollaan voimistelussa joskus tehty jotain samantyyppisiä liikkeitä, mutta periaatteessa kaikki oli uutta, kommentoi Baker.
Koulukiusaamista on tyttöjen mukaan Tahviossa jonkin verran, mutta harvoin mitään kovin vakavaa.
– Aika paljon on matkan varrella ollut erilaisia pieniä juttuja, mutta kaikista on selvitty yhdessä yli, he kertovat.
Korpela itse on käynyt ala-astetta Ihalan koulussa, yläastetta Vaisaaressa ja sen jälkeen opiskellut Raision lukiossa. Häntä itseään on kiusattu koulussa ja siksi hän haluaa nyt aikuisena tehdä töitä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi.
– Heti en mieltänyt sitä kiusaamiseksi. Ajattelin, että tämä nyt on tämmöistä ja kuuluu asiaan. Se oli sellaista fyysistä tappelua. Jollain tasolla tiesin kyllä, ettei se ollut ok, mutta en syystä tai toisesta osannut tehdä asialle mitään, hän muistelee omia kouluaikojaan.
Korpela selvisi koulukiusaamisesta osin breakdancen avulla.
– Breikissä ja hiphop-kulttuurissa tehdään jostain negatiivisesta jotain positiivista. Sen vuoksi tämä laji sopii hyvin kiusaamisteemaan. Mutta en mä siis toivo, että kaikki alkaa nyt just breikkaamaan. Se oma juttu voi olla mikä vaan, hän muistuttaa.
Break the Fight!
Break the Fight! on pääkaupunkiseudulta liikkeelle lähtenyt hanke, joka pyrkii ehkäisemään koulukiusaamista ja syrjäytymistä katukulttuurin ja breakdancen keinoin. Työpajat tarjoavat nuorille mahdollisuuden tehdä, onnistua ja liikkua yhdessä. Breakdance oli vaihtoehto väkivallalle sen syntysijoilla New Yorkin Bronxissa ja nyt sen toivotaan olevan sitä myös Suomessa.
33-vuotias Korpela on breikannut 18 vuotta ja opettanut sitä yli 10 vuotta. Break the Fight! -työpajoja hän on vetänyt kolmisen vuotta.
– Ajatuksena on oman jutun ja intohimon löytäminen ja sitä kautta itsevarmuuden parantaminen. Kiusaamisen kohteeksi joutuvat usein ne, jotka ovat jollain tavoin erilaisia, mutta nyt yritämme nähdä erilaisuuden valttina ja vaalia sitä, hän selittää.
Työpajat on otettu kaikissa kouluissa hyvin vastaan.
– Aina tyypit ei avaudu yhtä helposti. Se riippuu vähän luokan dynamiikasta, mutta kaikilla tuntuu olevan näistä jutuista samat kelat. Funtsimme yhdessä, mikä kaikki on kiusaamista. Nykyään esimerkiksi nettikiusaamista esiintyy valitettavasti aika paljon, Korpela kertoo.
Kiva ja liikkuva koulu
Tahvion koulu on mukana KiVa Koulu -ohjelmassa ja hallituksen Liikkuva koulu -kärkihankkeessa. Breakdance-työpajat yhdistivät liikunnallisen koulupäivän ja kiusaamisen vastaisen työn. Liikkuva koulu -hankkeessa mukana oleva 6a-luokan opettaja Pirita Saksa kertoo, että Tahviossa uskotaan näillä kahdella hankkeella olevan vaikutusta myös toisiinsa. Yhdessä liikkuminen ja yhteiset onnistumisen kokemuksen parantavat yhteishenkeä ja sitä kautta ennaltaehkäisevät kiusaamista.
– Pyrimme tekemään erilaisia tempauksia yhdessä ja niiden kautta ennaltaehkäisemään kiusaamista sen sijaan, että tarttuisimme aiheeseen vain silloin, kun on jokin kiusaamistilanne päällä. Korostamme erilaisuuden myönteisyyttä tekemisen kautta, hän kertoo Tahvion tavoista.
Saksakin on huomannut kiusaamisen siirtyneen osin sosiaaliseen mediaan.
– Se on vaikea tilanne, kun somessa ollaan vanhempien vastuulla ja vapaa-aikana, mutta kiusaamisen seuraukset näkyvät sitten täällä, hän sanoo.
Elinikäisiä vaikutuksia
KiVa Koulun kehittäjä psykologian professori Christina Salmivalli pitää hyvänä sitä, että menestyneet julkisuudenhenkilöt tuovat esiin omia kiusaamiskokemuksiaan näyttääkseen, että kiusattukin voi selvitä ja menestyä elämässä hyvin. Hän kuitenkin muistuttaa, että kiusaamisesta on myönteisiä vaikutuksia todella harvoin ja päin vastoin hän uskoo, että nämä menestyneet ihmiset olisivat menestyneet vieläkin paremmin ilman kiusaamiskokemuksia. Kielteisiä vaikutuksia taas on paljon.
– Tutkimuksissa lasketaan aina tilastollisia todennäköisyyksiä. Kiusatuksi tuleminen ennakoi monenlaisia vaikeuksia elämässä ja ihan jo fyysisiä sairauksia, sillä elimistössä oleva jatkuva stressitila voi altistaa tietyille sairauksille. Tämäkään ei silti tarkoita sitä, että jokaisen kiusatun elämä olisi tuomittu menemään huonosti. Selviämiseen vaikuttaa paljon se, miten tulkitsee kiusaamisen syyt. Ajatteleeko, että kiusaaminen johtuu itsestä vai niistä kiusaajista, Salmivalli selittää.
Työpaja pidettiin kiusaamistilastojen kannalta tärkeässä murrosvaiheessa: juuri ennen siirtymistä yläkoulun puolelle. On harvinaista, että kiusaaminen alkaa vasta yläkoulussa. Noin 65 % kiusatuista yläkoululaisista kertoo kiusaamisen jatkuneen jo useita vuosia.
KiVa Koulun tutkimusten mukaan ekaluokilla kiusaajia on vajaa 15 % oppilaista ja kiusattuja vajaa 30 %. Ysiluokilla kiusaajia on edelleen saman verran, mutta kiusattuja enää alle 10 %. Tämä tarkoittaa sitä kiusaajia on suhteessa enemmän kuin kiusattuja, mikä tekee kiusattujen tilanteesta vielä vaikeamman. Lisäksi yläkouluun siirryttäessä kiusaaminen saa moninaisempia muotoja.
KiVa Kouluun kuuluvissa kouluissa kiusaaminen on vähentynyt huomattavasti viime vuosien kuluessa.
Janica Vilen
