Vallankumousnäytelmä raottaa tapahtumia Turun levottomuuksien taustalla

Toivon ja tuhon tie avaa tapahtumia sadan vuoden takaa. Kuvassa Pentti Kallio, Salla Vahtera, Teppo Heikkilä, Ismo Reunamo, Eikku Flinkman Kuva: Timo Leinonen

TEATTERI. Näytelmä Toivon ja tuhon tie – vallankumous Turussa 1917–1918 saa ensi-iltansa Turussa TAIMI II:ssa perjantaina 3. marraskuuta. Näytelmän on käsikirjoittanut Harri Raitis ja ohjaajana toimii kaarinalaissyntyinen Mikko Rantanen.

Turku oli syksynä 1917 levottomuuksien keskus. Näytelmä valottaa tapahtumia sen taustalla, kun kapinaan tammikuussa johtanut liikehdintä aiheutti vaarallisen tilanteen kaupungissa jo edellisestä toukokuusta alkaen. Julistettiin yleislakko ja toukokuun lopulla lakkolaiset vangitsivat kaupunginvaltuuston pariksi päiväksi.

− Harri Raittiin käsikirjoitus on napakka ja mielenkiintoinen. Siinä paneudutaan vallankahvassa olleisiin henkilöihin ja tuodaan heidän kauttaan esille tapahtumia, Rantanen kertoo.

Yleinen käsitys, että Turku selvisi vuoden 1918 sodasta vähin vaurioin pitää paikkansa.

− Vallankumoukseen oli monta syytä ja yksi niistä oli ruokapula. Turun toreilla väkivallan näkymä oli kuitenkin pientä, enemmän sellaista nahistelua ja nujakointia, Rantanen selittää.

Uusi näkökulma Raittiin käsikirjoituksessa on, että punainen kaarti ja aate eivät olleet yksinään samaa mieltä väkivallasta.

− Moni saattaa tuntea, että aihepiiri on arka ja se herättää tunteita. Näytelmämme ei kuitenkaan ota kantaa.

Näytelmässä kuullaan elävää kuplettimusiikkia ja kappaleita muun muassa Toivo Kuulalta ja Sam Sihvolta työväenlauluja unohtamatta. Näytelmän työryhmä koostuu harrastajanäyttelijöistä Toni Perttula soittaa harmonikkaa.

− Vaikka teema on vakava, niin olen iloinen, että näytelmässä on myös huumoria, Rantanen sanoo.

Näytelmän taustatuottajana on Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry ja yhteistyökumppanina on Kaarina-Teatteri ry. Näytelmä on myös osana Suomi 100 -juhlavuotta, koska sen tapahtumat sijoittuvat sadan vuoden taakse.

Jaakko Väisänen