Muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta sijaitsee permakulttuurin pioneeripaikka, joka sai nyt myös kansainvälistä arvostusta.
KOROINEN. Koroisilla järjestettiin 6.–9. lokakuuta permakulttuuritapahtuma, johon saapui osallistujia ympäri Eurooppaa. Elävän kulttuurin Koroisten yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa käsiteltiin muun muassa sitä, mitä LAND-keskukselta vaaditaan ja miten permakulttuuria tullaan edistämään entisestään Koroisilla. LAND-keskukset ovat Englannista eri puolille Eurooppaa levinneitä permakulttuuristen tilojen lippulaivoja ja mallitiloja, joita käytetään esimerkiksi opetuksessa ja esimerkkeinä.
Koroisten yhdistyksen varapuheenjohtaja Lotta Laaksonen kertoo, että Koroisten tila on nyt prosessin ensimmäisessä vaiheessa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että Koroisille täytyy tehdä esimerkiksi kylttejä ja opasteita, joissa kerrotaan permakulttuurista ja Koroisista. Näin Koroisista tulee helpommin lähestyttävä ihan ohikulkijoille ja infoa löytyy mihin kellonaikaan tahansa, Laaksonen sanoo.
Hän toivottaakin kaikki tervetulleiksi rohkeasti tutustumaan Koroisten tilaan.
Permakulttuuri on ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen
Mitä sitten on permakulttuuri? Mari Korhonen vastaa teekuppivertauksella, jossa teekupillisessa on otettu huomioon kaikki aspektit. Mistä tee tulee, miten se on viljelty, mistä vesi tulee ja kuinka se lämmitetään ja mitä teelehdille tapahtuu sen jälkeen, kun ne on käytetty. Koska permakulttuuri on kokonaisvaltaista toimintaa, niin siinä otetaan myös huomioon se, mitä teelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on juotu eli saniteettiratkaisut.
Permakulttuuri on ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen, mutta siihen kuuluu myös sosiaalinen aspekti. Sen lisäksi siinä pyritään näkemään ongelmat ratkaisuina. Esimerkiksi etanaongelmasta voi päästä eroon niin, että hankkii ankkoja, jotka käyttävät etanoita ravinnokseen, Korhonen kertoo.
Yhdistys on vuokrannut kaupungilta myös viereisen pellon. Se, mihin tarkoitukseen pelto tulee, riippuu paljolti rahoituksesta. Visa Suonpää kertoo, kuinka peltoa voisi käyttää tutkimuskäyttöön. Pellolla aloitettiin rikkamyrkky glyfosaatin kokeilut 1970-luvulla, joten nyt olisi hyvä tutkia, miten sen jäämät irtoavat maaperästä. Nähtäväksi jää, mihin käyttöön pelto tulee.
Historiallisesti arvokas alue
Koroisten ristin vieressä sijaitseva tila on melkoinen maalaisidylli, vaikka matkaa Turun keskustaan on vain muutama kilometri. Koroisten historiaan perehtynyt Outi Tuomela kertoo, kuinka Koroisilla ollaan oikeastaan koko Suomen perustusten juurilla ja kuinka historiallisesti arvokas alue on. Hän mainitsee, että Koroisten tilalla on tapahtunut paljon kymmenen vuoden aikana, kun rakennuksia on kunnostettu ja kahvila perustettiin vuonna 2008.
Jaakko Väisänen
