Eläinsuojelulaki on uudistumassa ja siitä on jo julkaistu lakiluonnos. Liedossa sijaitsevan Uusitalon luomutilan omistajan Jukka Tuomisen mielestä on hyvä, että lakia uudistetaan, kunhan käytännön työntekoa ei tehdä mahdottomaksi. Maskulainen perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa näkee uudistukset hyvin puutteellisina.
MASKU JA LIETO. Eläinsuojelulaki on puhuttanut tänä syksynä, kun viimeksi vuonna 1996 uudistettua lakia on tarkoitus muuttaa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Eläinsuojelulakia sovelletaan tuotantoeläinten lisäksi seura- ja harrastuseläimiin sekä luonnonvaraisiin eläimiin. Tänä syksynä julkaistu lakiluonnos on nyt lausuntakierroksella. Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eläinsuojelulaista eduskunnalle keväällä 2018 ja se tulisi voimaan vuoden 2019 alussa.
Lakiuudistuksina tulisi luonnoksen mukaan esimerkiksi tainnuttamisen vaatiminen aina ennen teurastusta, piikki –ja sähköpantojen kieltäminen sekä laajempi tiedonantovelvollisuus eläimen myynnin ja luovutuksen yhteydessä. Sähköpantoja voidaan vielä käyttää koirien koulutuksessa.
Ritva Elomaa näkee lakiluonnoksessa puutteita
Perussuomalaisten maskulainen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Ritva Elomaa näkee lakiluonnoksessa paljon puutoksia. Hän toivoisi lakiuudistukselta konkreettisia parannuksia eläinten hyvinvointiin epämääräisten linjausten sijaan. Yksi suurimmista epäkohdista on se, ettei eläinten juomaveden saantia ole turvattu lakiin. Hän mainitsee myös parsinavetat, joita ei ole kielletty lakiluonnoksessa. Parsinavetat on kielletty Alankomaissa, Itävällassa, Norjassa (vanhat navetat 30 vuoden siirtymäajajalla) ja Tanskassa. Ruotsissa uusien parsinavetoiden rakentaminen kiellettiin vuonna 2007.
Elomaa kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan 90 % suomalaisista haluaisi ostaa sellaisia eläinperäisiä tuotteita, joiden tuotantoeläimiä on kohdeltu hyvin.
– Ihmiset tulevat syömään aina makkaraa, eikä sitä voida kieltää, mutta eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa, Elomaa sanoo.
Hänen mukaansa tuottajien, jotka kohtelevat eläimiään hyvin, pitäisi saada hyvitys ja sanktioiden eläinsuojelurikkomuksissa pitäisi olla suurempia.
Eduskunnan eläinsuojeluryhmä toivoisi myös eläinten itsesuojelulain kirjaamista lakiin, mikä lisäisi eläinten arvostusta. Itseisarvo on kirjattu lakiin Hollannissa ja Norjassa.
Luomuun siirtyminen edisti eläinten hyvinvointia Uusitalon tilalla
Jukka Tuominen lietolaiselta Uusitalon tilalta on sitä mieltä, että kokonaisuutena tulevat uudistukset ovat hyvä asia.
– Mielestämme on hyvä, että lakia uudistetaan ja tarkennetaan kunhan ei tehdä käytännön työntekoa mahdottomaksi. Moni asia voi näyttää paperilla hyvältä mutta ei toimi käytännössä, Tuominen kertoo.
Nupoutukset eli vasikoiden sarvenaiheiden polttamiset on tehty Uusitalon tilalla jo pitkään eläimille rauhoitettuna ja kivunlievityksellä. Luomutuotannossa nupoutukseen täytyy myös myös hakea erikseen lupa. Lakiluonnoksessa oleva tainnuttaminen ennen teurastusta on myös Tuomisen mielestä hyvä asia. Jos Uusitalon tilalla on tarpeen lopettaa jokin nauta, niin eläinlääkäri suorittaa lopetuksen.
Eläinten siirtäminen luomuun oli Uusitalon tilan tapa edistää myös eläinten hyvinvointia. Siellä pihattoa väljennettiin vuonna 2014 ja muita tiloja on peruskorjattu tai rakennettu eri-ikäisille vasikoille sopiviksi, ajatellen eläinten hyvinvointia, työturvallisuutta ja työn keventämistä.
Luomunautoja ei saa pääsääntöisesti pitää sisälläkään kiinni kytkettyinä, vaan ne saavat liikkua vapaasti pihattorakennuksissa. Tavanomaisessa tuotannossa karjaa on sallittua kasvattaa rakolattiapohjaisissa karsinanavetoissa, mutta luomutuotannossa se on kiellettyä.
Jaakko Väisänen
