Hallitus on muuttanut metsästysasetusta. Metsästäjän on jatkossa tehtävä saalisilmoitus metsäkauriin lisäksi villisiasta, metsähanhesta ja hilleristä. Näin halutaan varmistaa kestävä metsästys. Sen eteen tehdään töitä myös Rymättylän–Merimaskun riistanhoitoyhdistyksessä.
METSÄSTYS. Suomessa tuli 7. elokuuta voimaan metsästysasetuksen muutoksia. Yksi niistä on saalisilmoitusvelvollisuus myös villisiasta, metsähanhesta ja hilleristä. Saalisilmoitus tehdään Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyytämisestä sähköisesti tai Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella. Metsästäjän saalistiedot ovat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja, joita voidaan käyttää vain viranomais- ja valvontatarkoituksiin.
Toinen muutos koskee jousella ampumista. Valkohäntäpeuraa saa jatkossa metsästää jousella. Jousiaseella saa metsästää myös kuusipeuraa, metsäpeuraa, villisikaa, muflonia sekä japaninpeuraa ja saksanhirveä. Jousimetsästys on laji, joka edellyttää metsästäjältä jousella suoritettua ampumakoetta. Jousikokeessa on ammuttava kolme nuolta 18 metrin etäisyydestä 23 senttimetriä halkaisijaltaan olevaan osuma-alueeseen.
Villisiat tähtäimessä
Metsästysasetuksen muutoksilla helpotettiin myös villisian metsästystä afrikkalaisen sikaruton pelossa. Sikarutto on levinnyt Baltiaan, Puolaan ja Venäjälle, ja uhkaa levitä myös Suomeen. Tärkein toimenpide on Maa- ja metsätalousministeriön mukaan puolittaa Suomen villisikakanta puoleen eli noin 500–600 yksilöön. Sikarutto ei tartu ihmisiin, mutta voi tarttua kotisikoihin.
Villisian metsästyksessä voi jatkossa käyttää elävänä pyytävää aitausta. Jos villisikaa metsästetään rihlatulla luotiaseella, ampujalla täytyy 7.8. alkaen olla suoritettuna ampumakoe. Voimassa oleva hirven ja peuran ampumakoe tai karhukoe täyttää vaatimuksen. Villisikaa voidaan jatkossakin metsästää myös haulikkoa varten valmistelulla luodilla eli niin sanotulla täyteisellä, jolloin ei edellytetä ampumakokeen suorittamista.
Suomessa toimii tällä hetkellä 295 riistanhoitoyhdistystä. Yksi niistä on Rymättylän–Merimaskun yhdistys, jonka toiminnanohjaaja Jari Hörkkö toivoo, etteivät villisiat leviäisi lainkaan Varsinais-Suomeen.
– Villisika voi tuoda pahojakin ongelmia, joista suurin on eittämättä sikarutto. Haluamme auttaa maa- ja sikatalousyrittäjiä tässä asiassa, Hörkkö sanoo.
Varsinais-Suomi on kuitenkin otollista maata villisioille, koska talvisinkaan maa ei mene routaan. Villisika ei nimittäin pysty tonkimaan ravintoa jäisestä maasta.
Hirvikanta Turun seudulla on tällä hetkellä hyvällä tasolla, eikä tarvetta harvennuksille ole. Sitä vastoin peura- ja kauriskannat ovat päässeet kasvamaan suuriksi.
– Liian suurista peura- ja kauriskannoista on haittaa muun muuassa maanviljeilijöille. Peurat ja kauriit tulevat syömään harson läpi ja harsovauriot eivät kuulu vahingonkorvauksen piiriin.
Kestävämpää, turvallisempaa ja eettisempää metsästystä
Rymättylän–Merimaskun riistanhoitoyhdistyksessä tehdään hartiavoimin töitä muun muassa kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistämiseksi.
– Näkyvin työmme on ampumakokeiden järjestäminen. Alueellamme on kaksi ampumarataa, joissa järjestämme neljä kertaa vuodessa hirvenammuntakokeita. Lisäksi vartioimme metsästystä, jotta kaikki metsästäjät noudattaisivat lakia ja että se olisi kestävää riistataloutta, Hörkkö kertoo.
Työsarkaan kuuluu myös metsästäjien tukeminen erilaisilla koulutuksilla. Hörkkö sanoo, että keskiössä on myös pienriistapuoli, sillä helposti toiminta keskittyy vain suurriistaan, kuten hirviin ja peuroihin.
Hörkkö kuuluu Naantalin kaupunginvaltuustoon ja toimii saaristolautakunnan puheenjohtajana.
– Minulle on tärkeää, että saaristo pysyy elävänä ja mielestäni kestävä metsästys on osa saaristolaisuutta, Hörkkö toteaa.
Kimmo Muttilainen
Janica Vilen
