Keskiajan Turku -tapahtuman aikana lauantaina 1.7. Aboa Vetus & Ars Novassa järjestetään villaintarsioihin liittyvät maksuttomat luennot sekä suomeksi että englanniksi.
MUSEOT. Syksyllä 2016 historiallisten tekstiilien harrastajajoukko toteutti yhdessä Suomen Kansallismuseon kanssa tarkan rekonstruktion harvinaisesta villaintarsiasta, joka on 1400-luvulta säilynyt ylellinen sisustustekstiili. Alkuperäinen tekstiili löytyi Maskun kirkosta 1800-luvulla ja se liitettiin Kansallismuseon kokoelmiin.
Museon mukaan tekstiili on valmistettu Naantalin birgittalaisluostarissa aikaisintaan 1440-luvulla. Alun perin peitteen käyttötarkoitus on ollut ylellinen sisustustekstiili ja sittemmin Maskun kirkon hautauksissa käytetty paarivaate. Kopion valmistusprosessi tuotti villaintarsiasta paljon uutta tietoa ja paljastaa, miltä ylellinen sisustustekstiili on näyttänyt aikanaan uutena. Maskun peitteen kopio tulee kesän ajaksi esille Turkuun Aboa Vetus & Ars Nova -museoon.
1600 tuntia vapaaehtoistyötä 16 harrastajalta
Ruotsissa tehdyt yhteistyöprojektit harrastajien ja museoiden välillä toimivat esikuvina ja innoittajina Maskun kopiolle ja rohkaisivat alan harrastajia yrittämään samaa myös Suomessa. Mallina harrastajille toimi alkuun kuva Maskun intarsiapeitteestä yli 40 vuotta vanhasta kirjasta. Prosessin aikana tekstiili täsmentyi keskiaikaiseksi villaintarsiaksi. Kopion valmistamisessa käytettiin keskiaikaisia käsityömenetelmiä sekä materiaaleja. Yhteensä sen valmistukseen kului 1600 työtuntia.
Peitteen koko on 140 x 284 cm, yhden ruudun koko 69 x 69 cm. Materiaaleina siinä on käytetty kasvivärjättyä villaa, silkkiä, hopeapäällysteistä nahkaa, puuvillaa ja luonnonvärejä.
Tekijät: Maija-Leena Autio, A. Hannula, Elina Helkala, Kristiina Hiltunen, Kaisa Hämäläinen, Maikki Karisto, Hanna Lehmusto, Mari Lehtoruusu, Annika Madejska, Mervi Pasanen, Satu-Kirsi Salmela, Elina Sojonen, Jiri Taleva, Tea Tervamäki, Ulla-Mari Uusitalo ja Laura Väisänen.
Uutta tietoa materiaaleista
Ylellisen tekstiilin materiaalit olivat aikanaan hyvin kalliita. Huovutetun pohjakankaan langat on kehrätty laadukkaasta tuontivillasta ja sen syvät värisävyt saatiin käyttämällä suuria määriä keskiajalla arvokkaita luonnonvärejä. Kuvioiden ompelemisessa on käytetty silkkilankaa ja hopeapäällysteistä nahkaa. Osa peitteen kuvioinneista on tehty puuvillakankaasta, joka oli aikanaan silkkiäkin arvokkaampaa. Intarsiasta käytetään myös nimitystä upotustekniikka, jonka avulla tekstiilin kuviot on toteutettu. Vastaavanlaisia arvokkaita tekstiilejä omistivat keskiajalla vain yhteiskunnan varakkaimmat, kuten aateliset, kirkonmiehet tai myöhäiskeskiajalla rikkaat kauppiaat. Yhteiskunnan yläluokille oli tärkeää osoittaa vaurautta ja valtaansa muille Maskun villatekstiilin kaltaisten luksustavaroiden avulla.
Villaintarsioista luennoidaan 1.7.
Keskiajan Turku -tapahtuman aikana lauantaina 1.7. Aboa Vetus & Ars Novassa järjestetään villaintarsioihin liittyvä luentotapahtuma. Tapahtumassa luennoivat kopion tehneen ompelijaryhmän toinen vetäjä Elina Sojonen sekä Ruotsista luentovieraiksi saapuvat tekstiiliarkeologi Amica Sundström ja tutkija, tekstiilikonsultti Maria Neijman. Sundström ja Neijman ovat molemmat olleet mukana tekemässä kahden ruotsalaisen intarsiapeitteen rekonstruktioita ja ovat alan asiantuntiota. Maksuttomat luennot ovat suomeksi kello 13 ja englanniksi kello 14.30 museon aulan Factory -tilassa.
TSS
