Euroopan investointipankin ja FLOU Oy:n selvityksen mukaan raitiotien pitkän aikavälin ilmastopäästöt ovat runkobussia pienemmät, mutta rakentamisen aikaiset päästöt ovat sen sijaan verrannollisesti isommat.
Eri puolilla Turun kaupunkialueita järjestettävissä tilaisuuksissa kaupunkilaiset pääsevät keskustelemaan Turun pormestariston sekä kaupungin ja Turun Raitiotieallianssin asiantuntijoiden kanssa raitiotiestä.
Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Turun pääkirjastolla 3. maaliskuuta. Seuraavana vuorossa ovat Prisma Itäharju maanantaina 9.3., K-Citymarket Länsikeskus torstaina 12.3. sekä Varissuon liikekeskus maanantaina 16.3. Kellonaika kaikissa tapahtumissa on 17–19.
Raitiotiekeskustelut ovat kaikille avoimia eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Tilaisuuksiin osallistuvat pormestari Piia Elo sekä apulaispormestarit Mirka Muukkonen, Elina Rantanen ja Sini Ruohonen.
Osana raitiotien suunnitteluun liittyviä vaikutusarviointeja verrattiin raitiotien ja runkobussin hiilijalanjälkiä eli hankkeiden toteuttamisesta ja liikennöinnistä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2062 asti. Runkobussien ja raitiotien hiilijalanjäljen erotuksen perusteella selviää raitiotien hiilikädenjälki, joka on Euroopan investointipankin tilaaman selvityksen mukaan positiivinen.
Raitiotien myötä Turun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olisivat 2060-luvulle tultaessa vuosittain keskimäärin 0,42 kg hiilidioksidiekvivalenttia runkobussiskenaariota pienemmät.
Tutkimuksen perusteella raitiotie lisäisi joukkoliikenteen käyttöä sekä kävelyä ja pyöräilyä.
Selvityksen mukaan raitiotien seurauksena Turussa ajettaisiin henkilöautolla vuonna 2050 noin 40 miljoonaa ajoneuvokilometriä vähemmän. Tämä vastaa noin 1.000 ajokertaa maapallon ympäri.
Raitiotieinfran rakentaminen aiheuttaa selvästi enemmän päästöjä kuin bussi-infran rakentaminen. Runkobussivaihtoehdossa rakentaminen olisi merkittävästi vähäisempää, joten sen rakentaminen aiheuttaisi vähemmän päästöjä.
Kaluston päästöjen arvioidaan olevan raitiotiellä sen sijaan bussivaihtoehtoa pienemmät. Raitiovaunuissa on suuri matkustajakapasiteetti, jolloin satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle kulkevan linjalle tarvitaan sähköbusseja vähemmän kalustoa, joka ajaa hivenen harvemmalla vuorovälillä. Raitiovaunun jopa 40 vuoden käyttöikä on sähköbussiin verrattuna pidempi.
Raitiotien hiilikädenjälki selvitettiin Euroopan investointipankin EIP:n tukemassa ja FLOU Oy:n toteuttamassa selvityksessä. EIP auttaa julkisia ja yksityisiä toimijoita eri puolilla EU:ta kehittämään kestäviä, investointivalmiita hankkeita.
Hiilikädenjälkiselvitys on osa Turun kaupunginvaltuuston päätöksentekoaineistoa. Valtuuston on määrä päättää viimeistään tulevana kesänä, tuleeko Turusta raitiovaunukaupunki jälleen vuonna 2033 vai ei.
Turun Seutusanomat
