Lapsuuden suojeleminen on sijoitus tulevaisuuteen.
Yhä useampi lapsi kasvaa liian nopeasti. Heiltä odotetaan varhain itsenäisyyttä ja vastuuta, ja yksin pärjääminen koetaan ylpeyden aiheeksi. Lapsuuden tulisi kuitenkin olla aikaa, jolloin vasta opetellaan elämää: seurataan, havainnoidaan ja opitaan pikkuhiljaa. Silloin pitäisi olla lupa olla pieni, keskeneräinen ja turvautua aikuiseen. Kun lapsuus lyhenee, menetämme jotakin olennaista: tilan leikille, levollisuudelle ja huolettomuudelle. Juuri siksi me aikuiset olemme avainasemassa.
Meidän tehtävämme on antaa lapsille turvaa, rajoja ja ennen kaikkea pysyviä tunnesuhteita. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka sanoo: sinun ei tarvitse selvitä yksin. Kun aikuinen ei ole riittävästi läsnä, lapsi joutuu ottamaan vastuuta liian varhain – ja se näkyy pahoinvointina, yksinäisyytenä ja irrallisuuden tunteena.
Tämä korostuu erityisesti tyttöjen arjessa. Tuoreiden tutkimusten mukaan tyttöihin kohdistuu yhtä aikaa monia odotuksia: olla tunnollinen koulussa, huolehtiva ihmissuhteissa ja ulkoisesti tietynlainen. Jos lapsella on vähemmistötausta, paineet saattavat moninkertaistua.
Kulttuuriset odotukset, kielimuuri tai syrjintä saattavat sysätä tytön liian varhain aikuisten vastuisiin. Näistä syistä tyttöjen oikeuksien puolustaminen on välttämätöntä – se ei ole vain sukupuolikysymys, vaan osa lapsuuden suojelemista.
Ratkaisut eivät kuitenkaan aina edellytä suuria uudistuksia. Usein ne löytyvät arjen pienistä hetkistä: yhteisestä ateriasta, kiinnostuneesta kysymyksestä tai kiireettömästä yhdessäolosta.
Kun lapsen ympärillä on turvallinen ja läsnä oleva aikuinen, lapsuus saa jatkua pidempään. Auralan päiväkodin arvoja ovat kiireettömyys, lapsen aito kohtaaminen ja syli, johon voi aina tulla. Auralan päiväkodin arki rakentuu lasten toiveiden pohjalle, ja leikille on päivittäin aikaa.
On hyvä muistaa, että lapsuuden turvaaminen ei ole vain perheiden tai yksittäisten aikuisten vastuulla. Myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on mahdollisuus vahvistaa lapsen oikeutta olla lapsi – varmistamalla esimerkiksi, että perheillä on riittävästi aikaa olla yhdessä ja että kouluissa ja harrastuksissa on tilaa pysyville ja turvallisille aikuissuhteille.
Lapsuuden suojeleminen ei ole jarruttamista, vaan sijoitus tulevaisuuteen. Kun annamme lasten olla lapsia, heistä kasvaa vahvoja, empaattisia ja vastuullisia aikuisia.
Kansainvälisen tyttöjen päivän kunniaksi on oikea hetki pysähtyä ja kysyä: mitä me aikuiset voisimme tehdä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus olla lapsi?
Heidi Multanen
lapsi- ja nuorisotyön kehittämispäällikkö,
Suomen Setlementtiliitto ry
Mervi Levo
Auralan päiväkodin johtaja
