Altti Koiviston tuore Raisio ja minä – vuodesta 1959 vuoteen 2025 -kirja on mielenkiintoista luettavaa.
Kotiseutukirjailija Altti Koivisto on julkaissut Raisio ja minä -teoksen, joka kuljettaa lukijaansa vuodesta 1959 aina tähän päivään asti.
– Laitoin pisteen kuluvan vuoden alkuun, ikään kuin 68-vuotissyntymäpäiväni kohdille, ja kirjoitin lähteväni Halli-koirani kanssa lenkille, hymyilee Koivisto.
Pääosin kirja mukailee Koiviston omia muistelmia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
– Perheemme muuttaessa Naantalista Raisioon vuonna 1959 olin pikkulapsi, joten aivan alkuajan olen toisilta kuultujen ja luettujen tietojen varassa. Lisäksi teoksessa on yleisempää tietoa Raision muutoksesta näinä vuosina, joina olen täällä asunut. Kirjassa kulkevat siis rinnan makro- ja mikrohistoria, kertoo Koivisto.
Raision kauppala eli 1960-luvulla kaupungistumisen ja kasvun aikaa. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1974.
– Muutimme Säästöpankin talosta vuonna 1960 uusiin Keonpellon eli tienristeyksen korkeisiin kerrostaloihin. Ne kuuluvat lapsuuteni ja osin nuoruuteni maisemaan, ja sieltä ne ensimmäiset muistikuvatkin ovat, Koivisto sanoo.
Jälkikäteen ajateltuna elämä tienristeyksessä oli aika hurjaakin, vaikka toisaalta se oli myös osa onnellisinta lapsuusaikaa.
– Kansakoulun aloitin vuonna 64 Kerttulassa, neljäntenä kansakouluvuotena siirryin Kuloisten kouluun. Meitä oli samanikäisiä lapsia niin paljon, että Kerttulan koululla alkoi olla tilanpuutetta. Ylitimme yhden valtakunnan vaarallisimmista risteyksistä, eli ohikulkutien ja Raumantien risteyksen, joka ikisenä koulupäivänä, muistelee Koivisto.
– Se oli tietysti myös onnellista aikaa. Lapsuudessa leikimme ulkona, eikä ollut ohjattuja vapaa-ajantouhuja, vaan itse tuli kaikenlaista keksittyä. Jokikylän poikien partioaikani 60-luvun viimeisinä vuosina oli ensimmäinen ohjattu riento, mihin osallistuin, lisää Koivisto.
Neljännen kansakouluvuoden jälkeen edessä oli yhteiskouluun pyrkiminen kaksipäiväisten pääsykokeiden kautta. Lukio-opinnot alkoivat vuonna 1973, jolloin Koiviston perhe muutti Inkoisten Harmiokadulle.
– Se oli koulu-uudistuksen aikaa Suomessa. Kokeiluperuskoulu alkoi vuonna 68 Raisiossa, joka oli Etelä-Suomessa tienraivaajia peruskoulun tulon suhteen, kertoo Altti Koivisto.
Raisio ja minä – vuodesta 1959 vuoteen 2025 -muistelmateoksessa käydään luonnollisesti läpi myös Koiviston kirjastovuosia.
Raision kirjasto on hänen pitkäaikaisin työpaikkansa, josta hän jäi eläkkeelle viime syksynä.
– Kirjasto on tietysti ollut työhistoriani sekä kotiseutukirjailijaksi ryhtymisen merkittäviä vaikuttajia. Ilman kirjastovirkailijana toimimista ja kotiseutukokoelman ylläpitotyötä en varmasti olisi alkanut kirjoittaa kotiseututeoksia, joita on nyt julkaistu parikymmentä, hän kiittelee.
– Idea omien muistelmien kokoamisesta kirjaksi tuli läheisiltäni. Se oli työkavereistani Mia Surakka, joka innosti minua kirjoittamaan muistelmiin siitä, miten Raisio on täällä asumiseni aikana muuttunut. Kiitokset teoksen onnistumisesta kuuluvat myös kirjastokollegoistani ja ystävistäni muun muassa Kai Viertolalle ja Juha Kaunistolle. Lisäksi luottohenkilöitäni ovat olleet kirjan taittaja Anne Nokua ja esilukija Eeva Kiviniemi, hän jatkaa.
Altti Koivisto aloitti työt Raision kirjastossa vuonna 1983, kun hänen opintonsa Turun yliopistossa olivat edenneet vaiheeseen, jossa töiden etsintä tuli ajankohtaiseksi.
– Ensimmäiset työkokemukseni ovat Nesteen öljyjalostamolta vuodesta 1975 aina 80-luvun alkupuolelle saakka. Raision tehtaat ja Neste olivat tavoiteltuja kesätyöpaikkoja. Yhden kesän olin tietysti töissä Raision Kalayhtymässä, joka on ollut monelle raisiolaiselle ensimmäinen kesätyöpaikka, Koivisto sanoo.
Koivisto on ollut kehittämässä kirjaston tapahtuma- ja näyttelytoimintaa. Ainakin levyraatien pitämistä hän jatkaa nyt eläkepäivinäänkin.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Altti Koiviston Raisio ja minä – vuodesta 1959 vuoteen 2025 -uutuuskirjaa voi hankkia 2.6. alkaen Raision kaupunginkirjaston palvelupisteeltä.
