Kirkko keskellä kylää – jo 1100-luvulla. Kaarinan Ravattulan kirkko ja sitä käyttänyt yhteisö luennon aiheena Turun yliopistolla.
TAPAHTUMAT.
Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ja Turun yliopiston arkeologian opiskelijoiden yhdistys Vare järjestävät yhdessä esitelmäillan tiistaina 29. huhtikuuta kello 17. Tilaisuudessa arkeologian yliopisto-opettaja, FT Juha Ruohonen esittelee Kaarinan Ravattulan kirkkoon liittyvää väitöstutkimustaan.
Kaarinan Ravattulan kylän Ristimäeltä on löytynyt Suomen vanhimman tähän mennessä todetun kirkollisen rakennuksen jäännös. Tämä Aurajoen läheisyydessä sijaitseva Ravattulan kirkko lähiympäristöineen muodostaa tutkimuksellisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, sillä siihen kuuluu kirkon jäännösten lisäksi kirkkomaata rajaava aita sekä useita satoja ruumishautoja. Paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia vuosina 2010–2016.
Kohteen käyttö hautausmaana alkaa jo ennen kirkon rakentamista paikalle. Tutkimusten perusteella Ravattulan Ristimäen käyttö alkaa suku- tai kyläkohtaisena kristillisenä ruumiskalmistona 1000-luvulla tai viimeistään 1100-luvun alussa. Laajemman seutuyhteisön käytössä kohde on aikavälillä 1150–1250.
Raha-ajoitusten ja luonnontieteellisten analyysien perusteella kirkkorakennus on rakennettu mäelle 1150- tai 1160-luvulla, viimeistään kuitenkin 1170-luvulla. Puinen kirkko on toiminut noin viidestä kylästä koostuneen paikallisseurakunnan keskuksena. Haudoissa on nähtävissä sekä rautakautista perinnettä että keskiajalle tyypillisiä piirteitä.
Ravattula ei muodostanut yksittäistä ja erillistä kirkollista saareketta Aurajoen varrelle.
Vertailuaineiston perusteella Turun seudun jokilaaksoihin on hahmotettavissa samankaltaisista kokonaisuuksista muodostunut seurakuntien tiivis verkosto keskuksenaan pienet seutukirkot.
Tutkimus osoittaa Suomen varhaisimman seurakuntajärjestelmän syntyneen paikallisyhteisöjen tarpeesta kirkollisen hallinnon ohjauksessa ja koostuneen myöhempiä kirkkopitäjiä selvästi pienemmistä alueellisista kokonaisuuksista. Järjestelmän nopea muodostuminen pian 1100-luvun puolivälin jälkeen korostaa katolisen kirkon voimakkaita toimia kyseisenä ajankohtana.
Toimien välittömänä seurauksena jo aiemmin kristillistyneen Lounais-Suomeen alueella otettiin käyttöön kirkollinen hallintojärjestelmä, johon esimerkiksi pienten alueseurakuntien perustaminen liittyi. Kohteen käytöstä luovutaan kokonaan 1200-luvun puoliväliin tultaessa, 1230- tai 1240-luvulla. Viimeistään tuolloin myös laajemmat pitäjänseurakunnat saavat alkunsa.
Esitelmätilaisuutta voi seurata Turun yliopistolla, Arcanum-rakennuksessa (Huone A267) tai etänä Zoomin välityksellä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
- FT Juha Ruohosta kuullaan myös Turun kaupunginkirjaston järjestämässä Historia nyt! -luentosarjassa. Ruohonen luennoi Turun pääkirjaston Studiossa 15.4. kello 18–19.30 aiheesta: Ravattulan Ristimäki ja Aurajokilaakson varhaisin seurakunnallinen järjestäytyminen.
- Historia nyt! -luentotilaisuus striimataan myös kaupunginkirjaston Facebook-sivulla.
