MIELIPIDE
Kysyin lapseltani, 3v, mikä on parasta metsässä. ”Se on oravan koti.” ”Vesi.” ”Voi rakentaa ja leikkiä.” ”Paljon lintuja. Tosi iso ja ihan pieni.” Pienestä lapsen luontokokemus lopulta lähteekin, eikä onnistunut metsäretki vaadi kuin poistumisen kotoa. Tai näin sen ainakin pitäisi olla. Lähimetsä, jonne jokaisen on helppo lähteä iästä tai alueesta riippumatta, kuuluu kaikille. Monipuoliset luontokokemukset, erityisesti luonnonmukaisessa metsässä, varhaislapsuudesta alkaen tukevat syvemmän ja rikkaan luontosuhteen syntymistä sekä ennakoi empaattista ja ympäristömyönteistä käyttäytymistä. Panostus lähimetsiin tukee myös alueiden houkuttelevuutta. Jopa 62% suomalaisista valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, että lähellä on metsää ja 71% kokee, että lähimetsien tulee antaa kasvaa mahdollisimman luonnontilaisena – tämä lisää asukasviihtyvyyden lisäksi myös alueen biodiversiteettiä. Kunnilla on laissakin annettu velvollisuus huolehtia tästä alueellaan.
Tiedämme myös, miten luonnossa ajan viettäminen laskee stressitasoja ja sykettä, vaikuttaa positiivisesti kehon vastustuskykyyn ja lisää monipuolisesti kaikkiaan niin fyysistä, kuin henkistä terveyttä. Lukesin ja Sitran toimittama tutkimus luontoympäristöjen terveysvaikutuksista ja niiden taloudellisista merkityksistä osoittavatkin, miten aiemmat positiiviset tulokset ovat jopa odotettua parempia. Suomi voi luonnon avulla saada jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja 2 tyypin diabeteksen torjunnassa. Luonnolla onkin, sen itseisarvojen, lisäksi merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka auttavat hyvinvoinnin turvaamisessa ja kansantautien ennaltaehkäisemisessä. Se on myös nuoriin panostamista. Jopa neljäsosa nuorista kärsii mielenterveyden ongelmista ja juuri näihin metsillä oli erityisen suotuisa vaikutus jo käytössä olevien hoitomuotojen tukena. Pääsy lähimetsään voi toimia myös suojaavana ja ennaltaehkäisevänä tekijänä monessa asiassa.
Vaikutukset syntyvätkin montaa reittiä. Luonto suojaa saasteilta, melulta ja liialliselta kuumuudelta, houkuttelee liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiselle. Lisäksi suora kontakti maaperän tai kasvillisuuden hyödyllisiin mikrobeihin voi vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Tutkimuksen tuloksissa ehdotetaankin Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa. Me voisimme Raisiossa olla tämän edelläkävijöitä. Meiltä löytyy jo paljon monipuolista luontoympäristöä, josta pitää huolta. Näille tehtyjä kaavoituksia tulee arvioida uudelleen ja keskittyä nyt vajaakäyttöisille alueille lähimetsien sijasta. Uusi keskusta antaa myös paljon mahdollisuuksia lisätä viheralueita ja rakentaa kaikille saavutettavaa, viihtyisää, keskustaa.
92% suomalaisista pitää lähimetsiä tärkeinä lapsille ja 96% on sitä mieltä, että lähimetsän säilyminen on tärkeää. Meillä on siis paljon niin rationaalisia, kuin arvopohjaisia syitä suojella metsiä. Eikä unohdeta niiden itseisarvoa ja merkitystä ekokriisin aikakaudella. Ja lapsen vastauksista näkee, miten me olemme luonnostamme valmiita suuntautumaan kohti ihmistä ihmeellisempää maailmaa – kunhan vain sille antaa tilaisuuden.
Mari-Johanna Vähäsarja (vas.)
Opettaja, kasvatustieteiden maisteri, sosionomi
Raision kuntavaaliehdokas ja Varsinais-Suomen aluevaaliehdokas
