Teatteri Maneeri toi ensi-iltaan uuden Ibsen-suomennoksen

Teatteri Maneerin Se joka palaa -näytelmä. Kuva: Ikaros Ainasoja.
Teatteri Maneerin Se joka palaa -näytelmä. Kuva: Ikaros Ainasoja.

TEATTERI.

Turkulaisen Teatteri Maneerin kevätkauden avasi 21.2. Henrik Ibsenin kirjoittama Se joka palaa (Gengangere, 1881), jonka on uudelleen suomentanut näytelmän
ohjaaja Petra Lähde.

Teos on yksi Ibsenin käänteentekevistä sovinnaisuutta ja normeja kyseenalaistavista draamoista. Näytelmä esittelee meille joukon henkilöitä, joita kätketyt teot palaavat kiusaamaan ja pakottavat totuuden äärelle.

Rosenvoldin kartanon rouva, kapteeni Alvingin leski Helen on saanut vieraakseen poikansa Osvaldin ja perheystävän pastori Mandersin. On tullut aika avata Helenin miehensä varoilla rakentama lastenkoti, josta odottaa hyötyvänsä koko maakunta.

Avajaisten aattona kulissit alkavat natista liitoksissaan.

Puuseppä Jakob Engstrand ja hänestä kartanon kasvattina vieraantunut tytär Regine ovat saaneet osansa lastenkodista, Engstrand rakentajana ja Regine lastenhoitajana.

Jokaisen nykyisyys joutuu ottamaan uuden suunnan, kun menneisyys purkautuu sateiseen norjalaiseen päivään.

– Jos sovinnaisuuden sääntöjen noudattaminen aiheuttaa enemmän tuskaa kuin niiden noudattamatta jättäminen, onko tuo säännöstö silloin kohtuullinen, kysyy Petra Lähde.

– Ibsenille tämä tuntuu olevan keskeinen kysymys, ja se tekee myös Se joka palaa -näytelmästä kiinnostavan yhä edelleen. Mikä oikeastaan on tärkeää, kauniin julkisivun ylläpitäminen vai henkinen eheys ja oman integriteetin säilyttäminen? Lisäksi joskus salaisuuksien hautominen voi saada aikaan myös aivan konkreettisia vahingollisia tilanteita, Lähde lisää.

Se joka palaa sai käännösprosessissa myös uuden nimen.

Näytelmännorjankielinen nimi “Gengangere” voidaan kääntää ”aaveet”, mutta sana rakentuu osista, jotka voidaan suoraan suomentaa ”uudelleen tuleva” tai ‘”se, joka palaa”. Se joka palaa, muisto, haamu tai varjo, voi hajottaa, mutta myös kasvattaa ja parantaa – joka tapauksessa, sitä ei voi Rosenvoldissa enää pysäyttää.

Henrik Ibsenin yhteiskunnalliset draamat ovat vaikuttaneet teatteritaiteeseen merkittävästi.
Ne edustavat parhaimmillaan 1800-luvun lopulla vallinneen yhteiskuntamoraalin kyseenalaistavaa ohjelmistoa. Siksi tämäkin teatterikappale sopii mainiosti pieneen turkulaisteatteriin.

Teatteri Maneeri on vuonna 1986 perustettu harrastajateatteri. Alkujaan kiertävästä teatteriryhmästä on muodostunut vuosikymmenten saatossa vakiintunut osa Turun teatteritarjontaa.

Esityskausi: 21.2.–29.3.2025.

Katariina Mäkinen-Önsoy