MIELIPIDE
Suomen Punaisen Ristin teettämän tuoreen Yksinäisyysbarometrin perusteella jopa kaksi kolmasosaa 16–24 -vuotiaista kokee säännöllisesti yksinäisyyttä Suomessa. Keskeisimmiksi syiksi nuoret mainitsevat muun muassa mielenterveysongelmat, rahahuolet sekä erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024) mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.
Yhteiskunta vaatii erityisesti nuorilta yhä enemmän. He kohtaavat paineita menestyä, pärjätä ja täyttää kaikki odotukset niin opinnoissa, työelämässä kuin sosiaalisessa mediassa. Yhä useampi tuntee riittämättömyyttä ja väsymystä. Kasvaneet mielenterveyden haasteet vaikuttavat hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin. Nämä ilmiöt eivät ole vain yksilöllisiä ongelmia, vaan kertovat yhteiskunnallisesta ajasta ja siitä, miten nykyinen elämänrytmi haastaa jaksamista.
Käsittelin näitä kysymyksiä pro gradu -työssäni, jossa nuoret kuvasivat kertomuksissaan, kuinka häpeä syntyy suorituspaineiden ja jatkuvan vertailun myötä. Tunteena se on usein juurtunut aiempiin kokemuksiin, ja aktivoituu nykyisessä suorittamista arvostavassa kiireisessä ympäristössä. Kun syntyy tunne, ettei kykene vastaamaan vaatimuksiin ja normeihin, häpeä kytkeytyy vahvasti kokemukseen omasta arvosta ja paikasta yhteiskunnassa.
Sosiologi Hartmut Rosan teoria kiihtyneestä yhteiskunnasta kuvaa täydellisesti nykyajan dynamiikkaa. Elämä kulkee yhä nopeammin; teknologinen kehitys ja kasvavat vaatimukset pitävät alati kiireessä. Jokainen hetki tulisi hyödyntää tehokkaasti ja olla jatkuvasti tavoitettavissa, jotta ei jäisi jälkeen tai menettäisi mahdollisuuksia. Rosa kuvaa yhteiskuntaa muun muassa kiihtyneisyyden kehänä, jossa yritykset ajan säästämisestä ja pyrkimykset hallita elämää onnistuvat lopulta vain lisäämään kiirettä ja painetta entisestään.
Kiihtyneisyyden kierteen katkaiseminen tapahtuu usein vasta silloin, kun joutuu pysähtyneisyyden tilaan – esimerkiksi burn outin, masennuksen tai työttömyyden seurauksena. Yhteiskunnan vauhti voi käydä niin uuvuttavaksi, että sen ulkopuolelle jättäytyminen muuttuu välttämättömyydeksi. Tällaiset pakotetut pysähdykset tuovat esille yhteiskuntamme ristiriidan: sen sijaan, että hidastaisimme elämää ennaltaehkäisevästi, annamme kiihtyvyyden ajaa meidät loppuun.
Mikäli haluamme parantaa nuorten mielenterveyttä ja helpottaa jaksamista sekä yksinäisyyden kokemusta, on tunnistettava kiihtyneen yhteiskunnan vaikutukset ja pyrittävä hidastamaan tahtia. Nuoria tulee kiireen ja suorittamisen sijaan kannustaa asettamaan rajoja, arvostamaan taukoja ja vaalimaan suhteita, jotka tukevat heidän jaksamistaan.
Nykyaika tarvitsee pysähtymistä, kuuntelemista ja uudenlaista tapaa kohdata elämää. Korjaavista toimista tulee siirtää painopistettä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Lyhyellä tähtäimellä on varmistettava, että tukea saa sitä tarvittaessa nopeasti ja helposti. Pahoinvoinnin juurisyihin tulee puuttua, jotta jaksamisen äärirajoilla olevien nuorten määrä ei jatka kasvamistaan. Yhteiskunnallisella tasolla tarvitsemme rakenteita, jotka sallivat hengähdystaukoja sekä ymmärtävät olosuhteita ja erilaisuutta.
Syyllistämisen sijaan, meidän tulee kuunnella nuoria enemmän. He ansaitsevat tulevaisuuden, jossa voivat olla enemmän itsensä ja löytää oman arvokkaan polkunsa, eivätkä vain täyttää ulkopuolisia odotuksia ollakseen riittäviä. Ei ole kestävää, mikäli elämässä vaihtoehtoina on joko olla uupuneena osa jatkuvaa kiireistä yhteiskunnallista kierrettä tai joutua täydelliseen pysähtyneisyyden tilaan.
Erika Mäkeläinen (sd.)
VTM, puoluevaltuutettu
Aluevaaliehdokas
Kuntavaaliehdokas
Nousiainen
