Raision Teatteri: Selli
Käsikirjoitus: Pasi Lampela
Ohjaus: Lassi Turve
Äänisuunnittelu: Niko Aaltonen
Valosuunnittelu: Santtu Niemistö
Puvustus: Marika Nummela
Lavastuksen suunnittelu: Lassi Turve
Maskeeraus: Marjut Virtanen
Graafinen suunnittelu: Tomi Aho
Valokuvaus: Urpo Helenius
Tuotanto: Laura Hurme ja Raision Teatterin markkinointitiimi
TEATTERIARVIO.
Raision Teatterissa esitettävä Selli on hyvin tiheätunnelmainen trilleri. Takanäyttämö Taskun intiimiys tuo tarinan hyvin lähelle katsojaa.
Roolihahmojen ilmaisemat tunteet, niin innostus kuin tuskakin, ovat lähes käsin kosketeltavissa. Katsomoon kuljetaan lavasteoven kautta – saman oven, joka sulkee päähenkilöt ulkomaailmalta selliinsä.
Kahden näyttelijän dialogina toimivaksi näytelmäksi näyttämöllä tapahtuu hyvin paljon. Teemaan sopiva pelkistetty lavaste on helposti muunneltavissa. Myös tunnetasolla Selli on todellista vuoristorataa, kun hahmot vuorotellen uhkuvat toiveikkuutta ja toisaalta sukeltavat epätoivon syvimpiin syövereihin.
Petri Aulinin ja Hanna Mehdon esittämät hahmot ovat journalisteja. He matkaavat vaaraa uhmaten Nigeriaan selvittämään Shellin ihmisoikeusrikkomuksia. Mehdon näyttelemällä Ainolla on nuoren iän tuomaa palavaa intohimoa paljastaa totuus. Hän saa suostuteltua mukaansa valokuvaajakollegansa Henrin, jota Aulin näyttelee.
Roolitus on täydellinen.
Hanna Mehto ja Petri Aulin sopivat Ainon ja Henrin rooleihin kuin nenä päähän.
Näyttelijät onnistuvat roolityössään ilmentämään olosuhteita, joissa he joutuvat kamppailemaan äärirajoilleen venytetyn henkisen ja fyysisen kestävyyden eteen. Testiin laitetaan myös ystävyys ja työkaveruus, kuinka pitkälle on valmis menemään toisen puolesta.
Sellissä Ainon ja Henrin matka muuttuu todelliseksi selviytymistaisteluksi. Odottelu ja epätietoisuus koettelevat reissaajien mielenterveyttä. Syyn, mistä heitä syytetään, kuullessaan he kai jollain tavallayrittävät paeta todellisuutta ajattelemalla itsensä persoonattomina koneiston osina hoitamassa annettua tehtävää.
Selli-teoksen visuaalisuus on vakuuttavaa, kaikki yksityiskohdat lavastuksesta, puvustuksesta, maskeerauksesta, valosuunnittelusta ja graafisesta ilmeestä tukevat upeasti tarinan kerrontaa. Tähän vielä lisättynä vaikuttava äänisuunnittelu ja nappiin osunut ohjaus, niin hieno teatterielämys on valmis!
Arvio on kirjoitettu 25.1. ensi-illan perusteella. Esityskausi jatkuu 22.2. asti.
Katariina Mäkinen-Önsoy
