Huijausinfoa selkeällä kielellä -hanke jalkautuu ihmisten pariin kaikille avoimilla luennoilla.
TURVALLISUUS.
Kuluttajaliitto järjesti syyskuun puolivälissä Turun seudulla kolme Tunnista nettihuijaus -luentoa.
Puhujana tilaisuuksissa toimi Huijausinfoa selkeällä kielellä -hankkeen projektikoordinaattori, kouluttaja Jaana Savolainen.
Huijausinfon luentojen ja podcast-sarja Huijaripodin tavoitteena on tuoda tietoa huijauksista kansalaisille mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa. Digihuijaukset ovat digitaalisia laitteita hyväksi käyttäviä, internetissä tapahtuvia rikoksia ja petoksia. Digitaalisella laitteella tarkoitetaan laitetta, jolla pääsee nettiin, eli älykännykkää, tablettilaitetta tai tietokonetta.
– Tavallisenkin puhelimen omistavat ihmiset voivat kuitenkin joutua puhelinhuijauksen kohteeksi. Huijauspuhelut ja -tekstiviestit voivat siis päätyä sellaisellekin vastaanottajalle, jonka puhelimessa ei ole internetiä, muistuttaa Savolainen.
Nettihuijaukset voidaan jakaa neljään ryhmään, huijausviesteihin, valeverkkokauppoihin, huijaussoittoihin ja romanssihuijauksiin. Erityisenä kohderyhmänä huijareilla ovat seniorit.
Mistä sitten tunnistaa huijausviestin?
– Huijausviestin paljastaa usein epämääräinen pitkä linkki. Mikään oikea palvelu ei laita linkillistä viestiä, jossa se pyytää maksamaan, allekirjoittamaan tai toimimaan muuten linkin kautta. Sellaiset viestit ansaitsevat epäilyksen aina lähtökohtaisesti. Epäilevä luonteenlaatu on tässä oikein hyvä asia, Savolainen jatkaa.
Internetissä toimimista voi verrata liikenteessä liikkumiseen.
– Kun muistaa muutamat peruspelisäännöt, niin netissäkin toimiminen on ihan turvallista. Se täytyy huomioida, että rikolliset tehtailevat erilaisia valeverkkosivustoja, jonne he sitten yrittävät houkutella ihmisiä milloin milläkin keinolla, huomauttaa Jaana Savolainen.
Sivuston oikeellisuuden voi varmistaa kirjoittamalla aina selaimen osoiteriville haluamansa sivun osoite.
– Osoitteet kannattaa kirjoittaa selaimen osoiteriville kokonaan itse, ja tallentaa kirjanmerkkeihin seuraavaa kertaa varten. Mobiililaitteella tunnistautumista vaativaan palveluun kannattaa kirjautua sovelluksen kautta, lisää Savolainen.
Niin paljon kuin tekoälystä (AI, artificial intelligence) voi saada hyötyä, se tuo mukanaan myös haasteita. Digihuijaukset lisääntyvät ja monimutkaistuvat teknologian kehittyessä, ja erityisesti tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia huijareille.
– Voi olla haasteellista tunnistaa huijaus, jossa on käytetty tekoälyä onnistuneesti, Jaana Savolainen sanoo.
Tunnista nettihuijaus -tilaisuudet järjestettiin 12.9. Turun Seudun Hengitysyhdistys ry:n tiloissa Turun Skanssissa ja Kaarinan Piikkiön Pontelan salissa sekä 13.9. Raision kirjastolla. Kuluttajaliiton yhteistyökumppaneina paikallistapahtumissa toimivat Varsinais-Suomen Kuluttajat, Turun Seudun Hengitysyhdistys, Piikkiön Martat ja Raision kaupunginkirjasto.
Verkkoseminaarien linkit löytyvät kuluttajaliitto.fi -verkkosivuilta. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
Katariina Mäkinen-Önsoy
