MEDIA
Sanomalehtien asema luotettavimpana mediana on yhä ylivoimainen. Suomalaisista 77 prosenttia pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Ero toiseksi sijoittuneeseen televisioon on 17 prosenttiyksikköä, ilmenee Iro Researchin elokuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.
Koko aikuisväestöstä 77 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Tulos on prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (60 prosenttia). Kolmanneksi sijoittuvat radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (45 prosenttia).
Luottamus sanomalehtiin on jatkanut tasaista kasvuaan. Nykyinen tulos on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2018.
Sanomalehdet ovat selkeästi luotetuin kaikissa 18 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Television ja radion luotettavuus painottuu erityisesti yli 65-vuotiaiden ikäryhmään.
Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–5 prosenttia suomalaisista.
– Jopa kansallisen turvallisuuden takia on hienoa nähdä, että suomalaiset tunnistavat selkeästi erot erilaisten medioiden, tietolähteiden ja ajanviettoalustojen välillä. Valeuutiset ja yhteiskunnan hajaannukseen sekä demokratian murentamiseen pyrkivä piilovaikuttaminen eivät saa jalansijaa, kun luottamus kohdistuu journalistisin periaattein, päätoimittajavastuulla toimivien uutismedioiden sisältöön. Tulokset vahvistavat käsitystä suomalaisten vahvasta medialukutaidosta, toteaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Sanomalehtien asema on pysynyt muutenkin erittäin vahvana suomalaisten keskuudessa.
Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan peräti 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Lukumääränä tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä. Taso on täsmälleen sama kuin vuotta aiemmin.
Sanomalehtien lukeminen on hyvin tasapuolista: sanomalehdet tavoittavat eri-ikäisistä 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista 90–97 prosenttia, eri ammattiryhmissä työskentelevistä 91–98 prosenttia ja erituloisista kotitalouksista 93–98 prosenttia.
