Perjantaina 2. elokuuta juhlistetaan satavuotiasta Uudenkaupungin rautatietä historiallisella kyydillä. Wahlbergin museotalon Turku-Uusikaupunki -radasta kertova näyttely on avoinna perjantaina pidennetyin aukioloajoin.
HISTORIA.
Wahlbergin museotalon Tulisuitsuinen hepo tulee -näyttelyllä juhlistetaan satavuotiasta Turku-Uusikaupunki -rautatietä. Radan historiasta kertovasta näyttelystä selviää muun muassa, että ensimmäinen juna saapui Uuteenkaupunkiin 2.8.1924 kello 17.15.
Tänään, tasan sata vuotta myöhemmin, 2.8.2024 kello 17.15 Tervatorille saapuu Haapamäen museoveturiyhdistyksen museojuna (lättähattu-moottorivaunut) hienon päivän kunniaksi.
Uudenkaupungin rautatien satavuotista historiaa pääsee tunnelmoimaan nostalgisen Dm7 kiskoauton, eli tuttavallisemmin lättähatun kyydissä. Haapamäen museoveturiyhdistys ajaa Turusta Uuteenkaupunkiin perjantaina 2.8. sekä lauantaina 3.8. kaksi junaa päivässä, joista perjantain toinen juna (tunnus MUS 1923) saapuu aikataulun mukaan Uuteenkaupunkiin tarkalleen 100 vuotta ensimmäisen junan jälkeen.
Perjantaina Turku – Uusikaupunki suunnan junissa esitellään Turun ja Uudenkaupungin välisen rautatien vaiheita ja historiaa.
Historiaa valottaa Markku Nummelin, joka tunnetaan pitkän linjan rautaisena rautatiealan ammattilaisena ja intohimoisena rautatieharrastajana. Nummelin on myös kirjoittanut kirjan Turun–Naantalin–Uudenkaupungin rautatiestä, jota on myynnissä junassa.
Uudenkaupungin radan suunnittelu alkoi 1800-luvun loppupuolella, jolloin rakennettiin kovaa vauhtia Turku–Helsinki-välin Rantarataa.
– Rantaradalle haluttiin jatkoyhteys Turusta Uudenkaupungin suuntaan. Vuonna 1909 tehtiin viimein rakentamispäätös, mutta monet muut, esimerkiksi Kaskisten, Varkauden ja Savonlinnan radat, ennättivät edelle. Sitten kun rakentamisen aika koitti vuonna 1918, kansalaissota sekoitti suunnitelmia. Kunnolla työt alkoivat lopulta vuonna 1920, taustoittaa Nummelin.
Ensimmäisenä avattiin rata Turusta Mynämäelle, jota seurasi Raisio–Naantali-rata pari kuukautta myöhemmin. Sen jälkeen valmistui Mynämäki–Uusikaupunki-välin rataosuus.
Juhlajunaan voi nousta myös väliasemilta tai matkustaa Uudestakaupungista Turun suuntaan ja takaisin.
Junat pysähtyvät Mynämäessä, Nousiaisissa, Raisiossa ja Vehmaan Vinkkilässä. Asemarakennukset ovat yksityisomistuksessa, joten junaan siirtyessä tulee kunnioittaa yksityisalueita.
Uudessakaupungissa juna ajaa Kalarannan seisakkeelle. Uudessakaupungissa jää mukavasti aikaa tutustua lähiseutuun, museoihin ja käydä syömässä tai kahvilla.
Lastenrattaat tai muut kookkaammat matkatavarat kulkevat maksutta junan matkatavaraosastossa. Haapamäen museoveturiyhdistyksestä pyydetään huomioimaan, ettei juna ole esteetön ja junaan nousu tapahtuu Turkua lukuun ottamatta maastosta tai matalalta laiturilta jyrkkiä portaita pitkin.
Uudessakaupungissa voi tutustua Tulisuitsuinen hepo tulee – 100-vuotias Uudenkaupungin silakkarata -näyttelyyn.
Wahlbergin museotalossa kesän alussa avautunut näyttely kertoo satavuotiaan Turku-Uusikaupunki -rautatien suunnittelusta ja rakentamisesta, junista ja vetureista, sekä radan vaikutuksista ihmisten arkeen, muuhun liikenteeseen, kaupankäyntiin ja teollisuuteen.
Näyttelyssä on esillä runsaasti valokuvamateriaalia radalla liikkuneista junista ja myös videomateriaalia henkilöjunaliikenteen loppuvaiheista 1990-luvun alusta. Esineitä näyttelyyn on saatu lainaksi niin valtakunnalliselta alan vastuumuseo Suomen rautatiemuseolta kuin monilta yksityisiltä alan harrastajilta ja keräilijöiltä.
Oma hieno kokonaisuutensa on eläkkeellä olevan veturinkuljettaja Pekka Rantalan valmistamat junien pienoismallit. Parisenkymmentä junayhdistelmää on valmistettu koossa 1:87 ja ne ovat junia, jotka ovat liikennöineet juuri Turku-Uusikaupunki -radalla.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Henkilöliikenteen palauttaminen Uudenkaupungin radalle on ollut esillä useaan otteeseen 2000-luvun alusta alkaen. Turun kaupunki teetti vuonna 2000 raideliikenteen kehittämisselvityksen. Tällöin Uudenkaupungin radalle esitettiin kahdeksaa pysähdyspaikkaa eli Jyrkkälä, Turku-halli, Nuorikkala, Masku, Mynämäki, Vinkkilä, Uusikaupunki ja Kalaranta.
• Varsinais-Suomen liiton selvityksessä vuonna 2006 Uudenkaupungin radalle ehdotettiin jopa 18 henkilöliikennepaikkaa. Valtio tuli mukaan suunnitteluun Ratahallintokeskuksen vuonna 2008 valmistaman Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen ratateknisen ja liikenteellisen selvityksen myötä.
• Kun Uudenkaupungin radan sähköistyksestä syntyi päätös hallituksessa toukokuussa 2017, esille otettiin myös henkilöliikenteen toteutus, vaikka ratkaisu tehtiinkin tavaraliikenteen lähtökohdista.
