Peruskorjauksessa parannetaan Suomen ainoan keskiaikaisen basilikan esteettömyyttä sekä sisä- että ulkopuolella.
SEURAKUNTA.
Turun tuomiokirkon peruskorjauksen hankesuunnittelu on edistynyt. Hankesuunnitelman luonnosta esitteli Turun tuomiokirkkoseurakunnan 21. toukokuuta järjestämässä tilaisuudessa arkkitehti Hanna Lyytinen.
Raamit tarkempaa suunnittelua varten asettava hankesuunnitelma on vasta suuntaa-antavaa suunnittelua siitä, mitä muutetaan ja missä. Yksityiskohtaisemmat piirustukset tulevat myöhemmin, ja niiden arkkitehti valitaan kilpailutuksella näillä näkymin ensi syksynä.
Peruskorjauksen tarve on alkanut erityisesti taloteknisistä syistä.
– Tekniikka periytyy 1970-luvulla toteutetusta peruskorjauksesta, ja vaatii siksi päivittämistä. Lähes kaikki tekniset järjestelmät uusitaan. Samalla kirkon tiloja muutetaan osallistavan ja monimuotoisen jumalanpalveluselämän ja kokoontumisen käyttöön, sanoi Hanna Lyytinen Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:stä tilaisuudessa.
– Kaikessa suunnittelussa otetaan huomioon se tosiasia, että maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin kuuluva Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika, Lyytinen jatkoi.
Tuomiokirkon peruskorjausta on valmisteltu jo pitkään. Yleisöltä, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä on kerätty toiveita, palautteita ja ajatuksia, työntekijät ja luottamushenkilöt ovat ottaneet osaa erilaisiin työpajoihin, tarpeita on kartoitettu ja pohdittu. Museovirasto on ollut jatkuvasti mukana miettimässä kokonaisuuksia ja yksityiskohtia.
Keskiaikaiseen katedraaliin tehtäviä muutoksia ohjaavat erilaiset lait ja määräykset.
Niitä määritellään muun muassa kirkkolain, rakennetun kulttuuriympäristön sekä muinaismuistoalueen säädöksissä. Arkkitehtitoimiston asiantuntijat ovatkin piirtäneet luonnoksensa näihin perustuen. Haasteena on se, että Tuomiokirkko on edelleen toimiva kirkkorakennus, mutta samalla myös kulttuurihistoriallinen maamerkki.
Suurimmat muutokset ovat tulossa eteishallin viereiseen Ursulan kappeliin, jossa sijaitsevat yleisövessat, sekä sakastin yläkertaan. Näihin tiloihin rakennetaan pieniä kokoontumistiloja monipuolista käyttöä varten.
Kappeliin tuleva hissi mahdollistaa esteettömän pääsyn myös ylemmille tasoille sekä Tuomiokirkkomuseoon. Museo säilyy omalla paikallaan etelälehterillä, mutta se rakennetaan uudestaan nykyaikaisten museostandardien mukaiseksi.
Tuomiokirkon ulkopuolella suurin julkisivuun vaikuttava elementti on sakastin yläkertaan johtava hissikuilu. Se sijoittuu hankesuunnitelmassa Ruiskuhuoneen kohdalle. Ruiskuhuone on Tuomiokirkon uusin osa, se rakennettiin 1700-luvulla kirkon palosammutusvälineistöä varten. Huone sijaitsee sakastin ja Kankaisten kappelin välissä. Tänne sijoitettavan hissikuilun avulla myös sakastin yläkerran tilat voidaan ottaa käyttöön kokoontumis- ja työtiloiksi.
Turun tuomiokirkko tarvitsee 2020-luvulla kattavaa peruskorjausta. Hanke on vasta suunnitteluvaiheessa, joten Turun tuomiokirkkoseurakunta kuuntelee herkällä korvalla mielipiteitä peruskorjaukseen liittyen. Hankesuunnitelmasta päätetään kirkkoneuvoston kokouksessa loppukesällä.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan peruskorjaus pääsee alkamaan vuoden 2026 tienoilla.
Turun tuomiokirkon peruskorjauksen infotilaisuuden voi katsoa Turun tuomiokirkkoseurannan YouTube-kanavalta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
