JALKAPALLO
Kuningas jalkapallo rantautui Suomeen 1890-luvulla Turussa vaikuttaneiden Crichtonin telakkaveljesten ja voimistelunopettaja August Blombergin johdolla. Vaikka viime vuosisadan alkuvuosikymmenet olivat suomalaisen yleisurheilun kulta-aikaa, myös jalkapallo levisi nopeasti kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa.
Vuosikymmenien varrella uusia seuroja perustettiin ahkerasti ja ensi vuonna 90 vuotta täyttävä Turun Pallokerho kuuluu turkulaisten perinneseurojen joukkoon, joiden värit tunnetaan ja jotka ovat liikuttaneet useita sukupolvia suomalaisen jalkapallon eri sarjaportailla.
Jalkapallon toistaiseḱsi paras saavutus on vuonna 1951 saavutettu Mestaruusssarjan SM-pronssi. Viimeiset kaksi vuosikymmentä TPK on pelannut yhtäjaksoisesti Kolmosessa, mutta alkuvuodesta seuran johtokunta joutui luopumaan sarjapaikastaan.
Seuran “monitoimimies” Ville Koskinen näki päätöksen taustalla ennen kaikkea pelaajapulan sekä vaikeudet löytää valmentajaa. Alkavalla kaudella TPK:n miesten joukkue pelaa Vitosessa.
Viime vuosina Pallokerho on muiden urheiluseurojen tapaan joutunut kohtaamaan muutosten tuulia koronasta harrastuskustannusten nousuun. Koskisen mukaan seurassa on panostettu valmentajakoulutukseen ja viime aikojen erikoisuutena on ollut naisjalkapalloilun suosion kasvu.
Lisää naisnäkökulmaa ja kontrastia usein konservatiivisiin kilpailijoihin tuo myös naisenemmistöinen johtokunta, jota johtaa Sanna Veijalainen.
Toiminnan haasteena seuratyöntekijä Koskinen näkee muiden turkulaisten jalkapallotoimijoiden tapaan talviharjoitteluolosuhteet.
– Se on ikävää. Pääpaikkanamme on Lähi-Tapiola Areena, jolloin joukkueiden kausibudjetin suurin osa koostuu talven olosuhdemaksuista. Jotta Turun yli 6.000 jalkapallon harrastajaa voisivat harjoitella talvella täysipainoisesti kohtuullisin kustannuksin, kaupunkiin tarvitaan täysimittainen korvaaja elinkaarensa lopussa olevalle Impivaaran alimittaiselle hallille.
Kun kerhon suurin kansallinen menestys jalkapallossa osui 50-luvulle, on seuran menestys futsalissa tuoreempaa. Vuosina 2005-2010 TPK oli mitaleilla peräti neljästi.
2010-luvun puolivälissä liigataival katkesi ja paluun ylimmälle sarjatasolle turkulaiset tekivät syksyllä 2021. Viime vuodet joukkuetta valmentanut Jose Ikonen on luotsannut kerhoa nousujohteisesti. Keväällä 2022 säilytettiin sarjapaikka niukasti sijoittumalla runkosarjassa 10:ksi. Seuraavana vuonna sijoitus oli yhtä sijaa ylempänä ja tänä keväänä kerho ylsi puolivälieriin, missä etenemisen katkaisi liigan kestomenestyjä FC Kemi otteluvoitoin 2-1.
Helmikuussa jatkosopimuksen solminut jyväskyläistaustainen Jose Ikonen uskoo systemaattisen sekä maltilliseen seurakehitystyöhön ja muistuttaa sarjaa takavuosina hallinneiden Ilveksen ja oman kasvattiseuransa KaDyn talousvaikeuksista.
– On ehkä ahnehdittu liikaa ulkomaalaistaustaisia pelaajia, joille on maksettu kovaa palkkaa, eikä tulojen taso ole pysynyt tasapainossa menojen kanssa.
Päävalmentajan mukaan kansainvälisillä parketeilla on havaittavissa naisjalkapallosta tuttua jalkapallon suurseurojen panostusta nousevaan palloilumuotoon. Toukokuussa pelattavaan futsalin mestareiden liigan lopputurnaukseen on selvittänyt tiensä tuttuja seuranimiä Barcelonasta Sporting Lissaboniin ja Ikosen mukaan Englannissa jalkapalloseurat ovat alkaneet perustamaan futsal-akatemioita. Ja Ruotsissa lähes kaikki futsaljoukkueet ovat isojen futisseurojen alaisia.
Sekä seuratyöntekijä Koskinen että futsalvalmentaja Ikonen uskovat perinneseuran löytäneen tasapainon huippu-urheilun sekä harrasteliikunnan välillä. Molemmissa kuitenkin tarvitaan lobbausta ja yhteistyötä olosuhteiden kehittämiseksi, jotta syrjäytymistä ja liikkumattomuutta ennaltaehkäisevää nuorisotyö voidaan toteuttaa kohtuullisin harrastuskustannuksin.
Tapio Peltomaa
