Paimion varhaisen kirkonpaikan Räpälän tutkimuskohteeseen etsitään vapaaehtoisia kaivajia.
PAIMIO.
Paimion kaupunki juhlii 700-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2025. Osana juhlavuotta Räpälän varhaisella kirkonpaikalla järjestetään arkeologiset kaivaukset jo tämän vuoden toukokuussa yhteistyössä Paimion kaupungin, Paimion seurakunnan, Turun yliopiston arkeologian oppiaineen sekä Paimio-Seuran kanssa.
Kaivaukset ovat ensimmäinen Paimio 700 -juhlavuoteen liittyvä kokonaisuus. Kaivausten tuloksia julkaistaan juhlavuoden aikana, todennäköisesti Paimion syntymäpäivän, eli 7.5.2025, tienoilla.
Paimionjoen partaalla sijaitseva Räpälän vanha kirkonpaikka on monille paimiolaisille tuttu. Varmasti on paljon heitäkin, jotka eivät tiedä korkean kuusiaidan kätkemästä kirkkopuistoalueesta Isonsillan läheisyydessä.
Turun yliopiston arkeologi Juha Ruohonen luennoi Räpälästä tiistaina 26. maaliskuuta Paimiosalissa. Hän valotti luennossaan niin tämänhetkisiä tietoja Räpälän vaiheista, vuonna 1930 suoritettuja arkeologisia kaivauksia kuin myös tulevan kaivausviikon suunnitelmia ja tavoitteita.
Paimionjokilaaksoon perustettiin seurakunta 1200-luvun alkupuolella osana Suomen vanhinta, piispan luomaa seurakuntaverkkoa.
Kirkon paikaksi valittiin Räpälä, joka oli seudun taloudellinen ja liikenteellinen keskus tuohon aikaan, koska valtakunnan ’ykköstie’, Suuri Rantatie, ylitti siinä kohtaa Paimionjoen.
Räpälän kirkko tehtiin maastoltaan hankalaan kohtaan sortumisalttiin jokirannan lähelle. Maanvyöryjen estämiseksi kirkkomaan reuna on aikoinaan paalutettu. Maisemassa tämä näkyy edelleen, sillä jokiranta on Räpälässä muuta maastoa ylempänä. Paikalla on ollut ainakin kaksi puukirkkoa.
Vuosisatojen kuluessa myöhempikin kirkkorakennus rappeutui, ja se jäi pois käytöstä 1600-luvun lopulla, kun Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin. Lopulta Räpälän kirkko joko purettiin tai se paloi. Hautausmaana vanhaa kirkkomaata käytettiin sen jälkeenkin. Myöhemmin kirkkomaa siirtyi yksityiseen omistukseen ja päätyi lopulta viljelykäyttöön.
1920-luvulla vanhan kirkon paikka palautui takaisin seurakunnalle.
Vuosikymmenen vaihteessa siellä tehtiin myös ensimmäiset – ja toistaiseksi ainoat – arkeologiset kaivaukset Paimion yhteiskoulun rehtorin, maisteri Iikka Kronqvistin johdolla.
Tutkimuksissa paikannettiin kirkon tukeva kiviperustus ja löydettiin myös lähellä jokirantaa sijainneet kivipaadet, jotka ovat mahdollisesti olleet hautakiviä. Kronqvistin kaivausten jälkeen Räpälän kirkon paikka maisemoitiin puistomaiseksi alueeksi, ja sinne pystytettiin vuonna 1935 ristin muotoinen muistomerkki. Seurakunta pitää paikalla kesäisin hartaustilaisuuden.
Nyt Paimion tulevan 700-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä Räpälä pääsee jälleen tutkijoiden ja samalla kaikkien Paimion menneisyydestä kiinnostuneiden huomion kohteeksi. Toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla 20.–26.5. Räpälän arkeologisissa kaivauksissa keskitytään jokirannan kivipaasien ympäristöön. Tavoitteena on muun muassa saada hyvinkin vanhoina pidetyille hautamuistomerkeille oikea ajoitus.
Vapaana olevia kaivausaikoja voi tiedustella ottamalla yhteyttä arkeologi Jaana Riikoseen sähköpostitse jaana.riikonen@kaioksanen.fi. Kaivausten aikana tullaan järjestämään myös yleisö- ja koululaisopastuksia, joista tiedotetaan myöhemmin kevään aikana.
Katariina Mäkinen-Önsoy
