Arjen tekoja, toivon sanoja Ekopaaston teemana.
PÄÄSIÄINEN.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisi jo viidettä kertaa paastokalenterin. Paastokalenterin viimeinen luukku avautuu toisena pääsiäispäivänä 1. huhtikuuta.
Paastokalenteri tarjoaa tukea ja virikkeitä paaston viettoon. Luukuista aukeaa rohkaisevia elämänohjeita, lempeitä ehdotuksia, rukouksia ja lainauksia virsistä. Seitsemän viikon aikana nostetaan paastoon, rukoukseen, hiljentymiseen ja hengellisyyteen, luopumiseen, oikeudenmukaisuuteen, luomakuntaan ja lähimmäisenrakkauteen liittyviä teemoja.
Paasto kutsuu hiljentämään ja hiljentymään.
Paaston avulla voi pyrkiä keskittymään olennaiseen. Tekemistä rauhoittamalla ja elämän päivittäisiä rutiineja yksinkertaistamalla voi tavoitella myös mielen rauhoittamista. Kohtuullistamisen ja yksinkertaistamisen voi ulottaa elämän eri osa-alueille. Arjen keskellä voi tarkastella pienten rutiininomaisten asioiden syviä merkityksiä, kuten omien ruokailutottumusten ympäristövaikutuksia.
Aineellisesta hyvästä ja nautinnoista, esimerkiksi ruoasta tai kuluttamisesta, karsimisen toivotaan kasvattavan kykyä keskittyä olennaiseen ja malttia kuunnella sydämen ääntä. Vauhdin hidastamisen myötä ihminen voi löytää tilaa henkisyydelle ja hengellisyydelle.
Hiljainen viikko päättyy pääsiäisen iloon, kiitollisuuteen ja toivoon iankaikkisesta elämästä.
Ekopaasto tarjoaa mahdollisuuden kokeilla kestävämpää elämäntapaa.
Kirkon vuosittaisessa Ekopaasto-kampanjassa innostetaan suomalaisia mukaan kestävän kehityksen huomioivaan elämäntapaan. Pääsiäislauantaihin 30. maaliskuuta asti käynnissä olevan kampanjan taustalla on syvä huoli luonnosta ja ilmastonmuutoksesta ja halu suojella luontoa omia elämäntapoja ja valintoja kohtuullistamalla. Kampanja rohkaisee kohtuuteen ja vastuullisuuteen. Tarkoituksena on vahvistaa ihmisten luontosuhdetta tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.
Kirkkohallituksen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen on luotsannut paaston ”pikkuserkkua”, Ekopaastoa jo vuodesta 2012. Jokavuotinen kampanja on saanut mukaan osallistujia myös niistä, joita kristillinen paasto ei ole aiemmin puhutellut.
– Luomakunnan varjelu on yksi kirkon kolmesta päätehtävästä. Se liittyy erottomasti kristilliseen uskoon ja lähimmäisenrakkauteen. Ekopaasto ja paastonaika tarjoavat mahdollisuuden kokeilla toisenlaista, syvempää ja kestävämpää elämäntapaa, Sipiläinen sanoo.
Ekopaastoa vietetään tuhkakeskiviikosta pääsiäislauantaihin.
Teema on sama kuin viime vuonna, Arjen tekoja, toivon sanoja. Paastokalenterissa on näitä teemoja tutkivia Ekopaasto-aiheisia luukkuja. Kunkin päivän paastokuva julkaistaan aamuisin sivulla facebook.com/kirkkosuomessa.
Ekopaaston pitkäaikainen kumppaniorganisaatio on Martat, jonka vinkkejä arjen teoiksi on koottu Ekopaaston verkkosivuille. Ekopaaston ympäristömyönteisyys ja luontopositiivisuus sopii Marttojen ajatuksiin kestävän kehityksen edistämisestä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Ekopaasto pähkinänkuoressa:
• Ekopaasto on toisenlaisen elämän kokeilua. Ekopaasto kulkee ”pikkuserkkuna” kristillisen paastoperinteen rinnalla, eikä siis mitenkään korvaa paastoperinnettä. Sen sijaan se tuo paastoon oman, ajankohtaisen lisänsä. Ekopaasto rohkaisee kohtuuteen ja kutsuu vahvistamaan luontosuhdetta.
• Ekopaasto liittyy sellaisiin elämäntavan muutoksiin, hiljentämiseen ja kohtuullistamiseen, jotka voivat osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Ekopaaston aikana meistä jokainen voi kokeilla oman arkensa muuttamista seitsemän viikon ajan. Ekopaastoa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.
