MIELIPIDE
Presidentinvaalit ovat parhaillaan käynnissä (ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys 17.-23.1. ja vaalipäivä 28.1.) ja myöhemmin keväällä on vuorossa europarlamenttivaalit sekä ensi vuonna kuntavaalit ja aluevaalit.
Tämä tarkoittaa kaikissa kunnissa jälleen tuhansien ihmisten valjastamista mittavaan urakkaan muun muassa vaalivirkailijoina sekä vaalilautakuntien ja -toimikuntien jäseninä ja varajäseninä. Lähes kaikki toimivat näissä tehtävissään oman työnsä ohella.
Kunnissa henkilöstöä on vähennetty tehostamistoimenpiteinä jo vuosien ajan, jolloin myös vaalien järjestäminen kohdistuu yhä pienemmän henkilömäärän harteille. Tavalliselle äänestäjälle vaalien taustalla tapahtuva massiivinen ja yhä kasvava byrokratia, muun muassa erilaisten varautumisvaatimusten johdosta, ei ilmene millään tavalla, mutta se lienee kuitenkin hyvä ainakin yhteiskunnallisella tasolla tiedostaa paitsi työmäärän, niin myös kustannusten osalta.
Lähes kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus käyttää vahvaa tunnistautumista sähköisessä asioinnissa pankkitunnusten, mobiilivarmenteen, sähköisen henkilökortin ym. järjestelmien avulla. Sähköinen asiointi esimerkiksi pankkipalveluissa, suomi.fi -palveluissa, verohallinnossa, kelassa, kirjastossa jne. on ollut jo vuosia turvallista arkipäivää meille jokaiselle.
Nykyajan suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa ei pitäisi siis enää olla minkäänlainen ongelma luoda olemassa olevia järjestelmiä hyödyntäen turvallista sähköistä äänestysjärjestelmää, jossa kansalaiset äänestävät luotettavasti netissä – erityisryhmien ym. tarpeet fyysisine äänestyspaikkoineen toki huomioiden.
Esimerkiksi Virossa on voinut äänestää jo 15 vuoden ajan sähköisesti ja vuonna 2019 jopa 44 prosenttia äänestäneistä antoi äänensä sähköisesti Viron parlamenttivaaleissa. Sähköistä äänestämistä on lisäksi kokeiltu ja osin otettu käyttöönkin vuosien saatossa esimerkiksi Belgiassa, Brasiliassa, Hollannissa, Norjassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Aiemmin tehdyn gallupin mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista olisi halukas antamaan äänensä sähköisesti.
Sähköisten vaalien epäonnistunut kokeilu lähes 20 vuotta sitten (2008) Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä ei enää mitenkään voi olla syynä siihen, että sähköistä äänestämistä esimerkiksi Oikeusministeriö ja muut vaaleista vastaavat viralliset organisaatiot eivät ole vuosiin ajaneet aktiivisesti eteenpäin.
Digitalisaatio tietoturva huomioiden ja sähköinen asiointi ovat ottaneet kuitenkin noista ajoista suuren harppauksen eteenpäin. Onko taustalla yksinkertaisesti vain joidenkin tahojen syvä haluttomuus tosiasiallisesti helpottaa ja kehittää sähköistä äänestämistä sekä nostaa sitä kautta kansalaisten – erityisesti nuorten – kiinnostusta vaaleihin. Vai onko kyseessä sittenkin vain itänaapurimme eli Venäjän pelko?
Juha Rinta-Jouppi, Turku
