Raision Petäsmäessä sijaitsevan Mustikkamäen metsän säilyttämistä kannattavat muistuttavat päättäjiä kaupunkistrategia 2035:n mukaisesta kehityksestä, jossa huolehditaan vastuullisesti sekä ympäristöstä että ihmisistä.
RAISIO.
Petäsmäen pientaloyhdistyksen, Raision Rinkan ja Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämä Petäsmäen lähiluontotapahtuma sai väen liikkeelle Mustikkamäen metsään 3. syyskuuta.
Alueen asukas Tiina Raitanen on laatinut Petäsmäen metsä suojeltava rakentamiselta -adressin.
– Olen kerännyt metsän puolesta adressia ja pyytänyt Luontoliitolta luontokartoittajaa tekemään kartoitusta alueen luontoarvoista. Raportin mukaan metsä on Metso 2 – ja Metso 1 -kriteerit täyttävää osittain luonnontilaisen kaltaista vanhaa metsää ja alueella on huomattavan monimuotoista luontoa. Kartoittaja suosittaa raportissaan metsää suojeltavaksi. Adressin ja luontokartoitusraportin luovutus Raision päättäjille tapahtui helmikuussa, toteaa Raitanen, joka on perustanut Facebookiin Petäsmäen metsän puolesta -ryhmän.
Raitasen mukaan arvokysymys onkin, mihin suuntaan Raisio haluaa kaupunkikehityksensä etenevän. Petäsmäen metsä on tärkeä kohde niin yksityishenkilöiden virkistykselle kuin yhdistysten järjestämille retkille.
– Luontoarvojen lisäksi metsä on tärkeä lähiseudun ja kauempaakin tulevien virkistysalue. Metsässä ja pururadalla lenkkeillään, retkeillään, ulkoilutetaan koiria, maastopyöräillään, sienestetään, marjastetaan ja hoidetaan omaa henkistä hyvinvointia luonnonrauhassa palautuen. Myös läheinen päiväkoti ja kehitysvammaisten palvelukeskus käyttävät metsää säännöllisesti retkeilykohteena, Raitanen kertoo.
– Osallistuin Kauko Häkkilän kanssa Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen asiantuntijoina Petäsmäen pientaloyhdistyksen toukokuussa järjestämälle luontoretkelle. Kävimme katsomassa metsän harvinaisempia luontotyyppejä kuten korpea ja suota, ihmettelimme vanhan metsän indikaattorilajia männynkääpää, joka on ainoa elävässä männystä kasvava kääpälaji ja tutustuimme liito-oravan reviiriin ja pesimisalueisiin. Löysin aiemmin keväällä laajalta alueelta lähes 30 papanapuuta ja kolohaavan, jossa liito-orava pesii, Raitanen lisää.
Raisiossa on herännyt huoli virkistysalueiden, kuten juuri yhtenäisten metsien, pirstaloitumisesta kaavoituksen ja tiivistyvän kaupunkirakentamisen seurauksena.
Mustikkamäki on merkitty Raision kaavoitusohjelmaan vuosien 2024–2025 asemakaava-alueisiin. Samanaikaisesti tulee käsittelyyn myös asemakaavojen laatimista ohjaava yleiskaava, jonka uuden version valmistumiseen menee vuosia.
Kaupunginvaltuutettu (Vihr.), kaupunkikehitysjaoston jäsen Niko Toivonen muistuttaa demokratiaan kuuluvista vaikutuskeinoista.
– Kaavoitus etenee vaiheittain. Ensimmäinen on luonnosvaihe, jolloin laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), kerrotaan kaavan tavoitteet ja tehdään luonnos alueesta, mitä sinne suurin piirtein tulee. Se on kaikkein tärkein vaikuttamisen paikka, koska silloin kysytään asukkaiden mielipiteitä, ja kaavoittaja vastaa jokaiseen mielipiteeseen, sanoo Toivonen.
– Ehdotusvaiheeseen päästessä kaava tarkentuu. Ehdotus asetetaan nähtäville ja vielä voi antaa muistutuksia, joihin kaavoittaja jälleen vastaa. Siitä kaavaehdotus tuodaan ylimpään päättävään elimeen eli kaupunginvaltuustoon, jatkaa Toivonen.
Lähiluontopäivän järjestämisestä vastanneet tahot muistuttavat, että yhtenäisestä metsäalueesta huolehtiminen on myös Raision kaupungin strategian mukaista. Visio 2035:een on kirjattu, että Raisio on vehreä ja vetovoimainen uuden sukupolven kasvukaupunki.
Strategisiin tavoitteisiin on listattu muun muassa monipuoliset liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet kaikenikäisille sekä kestävyyden, ekologisuuden ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen toiminnassa ja päätöksenteossa. Kaupunkistrategiaan kuuluu myös kaupunkisuunnittelu, jossa huomioidaan esteettömyys, monipuoliset harrastus- ja liikuntamahdollisuudet sekä luontoarvot.
Katariina Mäkinen-Önsoy
