Öljylämmityksestä luopumista harkitaan – tiedonpuute ja investointikulut koetaan kuitenkin haasteiksi

Pientaloasukkaat pohtivat energiaratkaisuja
Pientaloasukkaat pohtivat energiaratkaisuja.

Turun ammattikorkeakoulusta huhtikuussa valmistuneen Satu Klootin opinnäytetyössä varsinaissuomalaisilta pientaloasukkailta kerättiin tietoa öljylämmityksen tilanteesta, siitä luopumisesta ja vaihtoehtoisista lämmitysratkaisuista. 

ASUMINEN.

Satu Klooti on tutkinut opinnäytetyössään (Turun AMK) pientalojen öljylämmityksen tilannetta Varsinais-Suomessa. Hän toteutti kyselyn Valonian toimeksiannosta osana ympäristöministeriön rahoittamaa Kuntien ilmastosparraus -hanketta.

– Kysely julkaistiin Valonian verkkosivuilla 14.2. ja alun perin vastausaikaa annettiin 28.2. asti. Sitä jatkettiin 7.3. asti, jotta saataisiin enemmän vastauksia.  Lisäksi kyselyä jaettiin kuntien verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa, kertoo Klooti.
– Alkuun vastauksia kertyi hieman hitaasti, mutta vastausajan pidentäminen lisäsi vastaajamäärää. Aina toki voisi olla enemmän vastaajia, mutta mielestäni tämäkin oli hyvä määrä ja otantaa mielestäni voisi pitää luotettavana, jatkaa Klooti.

Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan öljyllä lämmitettäviä pientaloja on Suomessa 130 000, ja niiden öljykulutus on keskimäärin 2 200 litraa vuodessa. Talojen öljylämmityskyselyyn Varsinais-Suomessa vastanneiden keskimääräinen öljynkulutus vuodessa on noin 1 900 litraa.

Öljylämmityksestä luopuneita oli Varsinais-Suomen alueella 36 prosenttia vastaajista.
Satu Klootin opinnäytetyö / Turun ammattikorkeakoulu
Eniten vastaajia kyselyyn oli Turussa, Naantalissa, Liedossa ja Raisiossa. Hylätyksi tuli yksi vastaus, koska se oli tutkimusalueen ulkopuolella. Kuva: Satu Klootin opinnäytetyö / Turun ammattikorkeakoulu.

– Tarkempaa tietoa siitä ei ollut, mihin lämmitysmuotoon on vaihdettu. Kyselyssä kysyttiin, mikä olisi itselle mieluisin lämmitysmuoto, johon 59 % vastasi ilmavesilämpöpumppu, 19 % maalämpö, 10 % kaukolämpö, 4 % ilmalämpöpumppu ja 5 % puuhun perustuva lämmitystapa.  Lisäksi 1 % vastasi varaava sähkölämmitys ja 2% vastasi vaihtoehdon ”jos jokin muu, niin mikä”, ja tähän oli kirjoitettu vastaukseksi: ”en tiedä” ja ”uusiutuva polttoaine”, Klooti avaa kyselyyn tulleita vastauksia.
– 72 prosenttia vastaajista oli harkinnut öljylämmityksestä luopumista, Klooti lisää.

Pientalojen öljylämmityskyselystä tuli Satu Klootin mukaan hyvin esiin öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseen liittyviä haasteita ja ajatuksia.

– Yksi kysymyksistä oli, että mitkä asiat ovat mietityttäneet eniten öljylämmityksestä luopumisessa. Tässä sai valita useamman vaihtoehdon ja vastaukset jakaantuivat seuraavanlaisesti: 87 % vastasi investoinnin hinta, 32 % oli mietityttänyt tieto saatavilla olevista tuista, hakuehdoista sekä käsittelyajoista, 30 % vastasi sähkön korkea hinta, 27 % teknisen tietämyksen puute, 24 % vastasi sopivan urakoitsijan löytäminen, hän listaa.

Öljylämmityskysely oli suunnattu alun perin öljylämmitteiseksi rakennetuissa omakoti- ja paritalokiinteistöissä asuville.

Kyselyllä kartoitettiin muun muassa tietoa siitä, miten paikallisia pientaloasukkaita voidaan parhaiten tukea lämmitysjärjestelmän vaihtamisen tai energiaremontin tullessa ajankohtaiseksi.

– Kyselyssä tiedusteltiin, mistä vastaajat ovat saaneet tietoa öljylämmityksestä siirtymisestä uuteen lämmitysjärjestelmään. Tähän vastattiin 73 % yleisesti internetistä, 33 % ottamalla suoraan yhteyttä urakoitsijaan, 30 % sukulaiselta tai ystävältä, 18 % ELY-keskuksen nettisivuilta, 11 % Energiaviraston, Motivan tai Valonian nettisivuilta, 6 % oman osaamisen kautta ja 10 % esimerkiksi omakotitaloyhdistyksestä, rakennusmessuilta, lehdistä ja tv:stä, Klooti sanoo.

Ammattikorkeakoulusta 19. huhtikuuta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Satu Klooti valitsi erikoistumisalakseen kiertotalouden. Ala kiinnostaa häntä juuri ympäristö-, ilmasto- ja energia-asioiden ajankohtaisuuden takia.

– Kiinnostus ympäristöasioita kohtaan ajoi tälle alalle. Valonialla sattui olemaan tarvetta opinnäytetyölle ja aihe kiinnosti minua, joten pääsin tekemään heille opinnäytetyöni, Klooti kertoo.

Valonia on Varsinais-Suomen kuntien yhteinen puolueeton kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. Satu Klootin (Turun AMK) opinnäytetyö on osa Valonian Kuntien ilmastosparraus -hanketta 1.1.2022 – 31.5.2023. Rahoituksensa hanke on saanut Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta.

Katariina Mäkinen-Önsoy

 

 

Tiesitkö?

• Ympäristöministeriön mukaan öljylämmityksestä luopumiseen suunnattua tukea on hakenut ELY-keskukselta helmikuuhun mennessä 27 800 pientalon omistajaa. Kaasulämmittäjille tuki on ollut saatavilla vuodesta 2022 ja sitä on hakenut noin 800 kotitaloutta.

• ELY-keskuksen tukea saaneista 69 % on vaihtanut öljylämmityksen ilmavesilämpöpumppuun, 19 % maalämpöön ja 7 % kaukolämpöön. Myös Varsinais-Suomen kyselyvastausten perusteella suosituimmat korvaavat lämmitystavat ovat selvästi maalämpö ja erilaiset lämpöpumpputeknologiat. (Lähde: Ympäristöministeriö)

• Hallitusohjelman mukaan Suomessa pyritään eroon fossiilisen lämmitysöljyn käytöstä 2030-luvun alkuun mennessä. Julkiselle sektorille tavoite on vieläkin kunnianhimoisempi, eli vuoteen 2024 mennessä.