KUNNAT
Useat kunnat ovat viime vuosina budjetoineet jopa kymmenistä tuhansista jopa miljooniin euroihin kuntalaisilta saatujen toiveiden ja ideoiden perusteella. Kyseessä on niin sanottu osallistuva budjetointi, joka tunnetaan eri kunnissa eri nimillä; esimerkiksi Turussa osallistuvaa budjetointia kutsutaan ytimekkäästi asukasbudjetiksi.
Osallistuvan budjetin tai asukasbudjetin hankkeet valitaan eri tavoin eri kunnissa. Hyvin yleinen käytäntö kuitenkin on, että kuntalaiset voivat tehdä kunnille omia ehdotuksiaan, joista sitten valitaan toteutettavissa olevia hankkeita eräänlaisiksi ”finalisteiksi”. Näistä asukkaat voivat sitten äänestää omaa suosikkiaan, ja eniten ääniä saanut tai saaneet otetaan kunnan toteutettavaksi.
Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2017 kattavan opuksen ”Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa”, jossa aihetta käsitellään laajasti. Opas on tuotettu osana Kuntaliiton Kunnat 2021-ohjelmaa ja Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön-projektia, ja se antaa sekä päättäjille että myös asiasta kiinnostuneille kuntalaisille hyvät lähtökohdat osallistuvan budjetoinnin suunnitteluun ja siihen osallistumiseen.
Turussa asukkaat pääsevät päättämään miljoonien eurojen käytöstä joka toinen vuosi. Kaupunkilaiset saivat myös äänestää paikallisesta osallistuvan budjetin nimestä ja päättivät, että Turussa se tunnetaan nimellä Asukasbudjetti.
-Asukasbudjetti toteutetaan joka toinen vuosi. Ensimmäisellä kerralla, vuosina 2020-2021, asukasbudjetti oli miljoona euroa ja nyt toteutuksessa ovat viime vuonna päätetyt kohteet, joiden budjetti on peräti kolme miljoonaa euroa, kertoo Turun kaupungin osallisuuden erityisasiantuntija Anri Niskala.
Tänä vuonna, lokakuusta alkaen, turkulaiset voivat taas ehdottaa omia kohteitaan asukasbudjettiin. Lopulliset valinnat kohteista tehdään asukkaiden äänestyksen tuloksena keväällä.
-Tällä hetkellä meillä on toteutusvaiheessa 89 asukasbudjetin hanketta.
Turun asukasbudjetti on Suomen suurin, ainoastaan Helsingillä on enemmän euroja jaossa kuntalaisten päättämiin kohteisiin.
Kaupunkilaisten aktiivisuus omien kohteiden ehdottamisessa on ollut jo nyt kahdella kerralla hyvää, mutta Niskala kannustaa ihmisiä, järjestöjä ja muun muassa kouluja olemaan vieläkin aktiivisempi asukasbudjetin suhteen.
-Positiivista on se, että nuoret ovat innostuneet esittämään omia ideoitaan, kiittelee Niskala.
Turussa asukasbudjettiin voivat osallistua 13 vuotta täyttäneet. Aikuisikäiset osallistuvat netissä vahvan tunnistautumisen avulla, 13-18 -vuotiaat puolestaan Wilma-tunnusten kautta.
Mynämäessä on juuri meneillään osallistuvan budjetin ensimmäinen vaihe tämän vuoden osalta – eli kuntalaiset voivat jättää omia ehdotuksiaan joko kunnan nettisivuilla tai kirjastossa paperilomakkeella. Osallistuva budjetti on Mynämäen taloudessa mukana toista kertaa.
– Osallistuvaan budjettiin on varattu 10.000 euroa eli sama summa kuin viime vuonna, kun toteutimme osallistuvaa budjettia ensimmäisen kerran, kertoo Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.
Kuntalaiset voivat jättää omia ehdotuksiaan toteuttavista kohteista 24. helmikuuta asti.
– Kun olemme saaneet kuntalaisten ehdotukset, johtoryhmä käy ne läpi ja arvioi, mitkä ovat toteutuskelpoisia. Kunnanhallitus päättää kohteet, jotka otetaan äänestykseen – ja sitten valta on kuntalaisilla. Eniten ääniä saanut kohde toteutetaan, kertoo Österberg käytännön toteutuksesta.
Viime vuonna osallistuvan budjetin kautta toteutettiin Aseman leikkipaikan kunnostus.
– On ollut hieno nähdä, miten aktiivisia kuntalaiset ovat ehdottamaan omia kohteitaan. Tämä on vielä varsin uusi asia, mutta tämänkin vuoden osallistuvaan budjettiin olemme jo saaneet paljon ehdotuksia, kertoo Österberg.
Mynämäkeläisillä on siis vielä 24. helmikuuta asti aikaa tehdä omia ehdotuksiaan tämän vuoden budjettiin.
Sauvossa ei ole virallisesti käytössä osallistuvaa budjettia, mutta kunnassa käytetään silti merkittävästi euroja kuntalaisten ehdottamiin kohteisiin.
-Meillä ei ole vuosittaista määrärahaa osallistuvaan budjettiin, mutta olemme viime vuosina järjestäneet kuntalaisäänestyksiä paikallisista ehdotuksista. Teemme tätä jatkossakin, sillä kunta on saanut viime vuosina merkittävästi sille testamentattuja perintöjä, ja näitä euroja käytämme kuntalaisten ehdottamiin kohteisiin, kertoo kunnanjohtaja Satu Simelius.
Muun muassa ”Sauvon omat villasukat” toteutettiin tällä tavalla ja lisäksi urheilukenttää on remontoitu testamenttien ansiosta saaduilla euroilla.
-Kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksiaan sivistyslautakunnalle tai kirjastonjohtajalle, ja valitut kohteet otetaan mukaan kuntalaisäänestykseen. Sivistyslautakunta järjestää äänestyksen vuosittain. Koska kyseessä ei ole virallinen osallistuva budjetti, äänestys on suuntaa-antava. Sivistyslautakunta tekee lopullisen päätöksen toteuttavista kohteista.
Simelius muistuttaa, että kunnalle testamentattuja euroa, jotka ovat kuntalaisten päätettävissä, ei voi käyttää lakisääteisiin palveluihin – niillä halutaan nimenomaan luoda jotain uutta toimintaa Sauvoon. Tämä käytäntö on ollut Sauvossa vuodesta 2020. Vuosittain on jaettu tällä menetelmällä 10.000 euroa.
Sauvon kunta on viime vuosina saanut noin 250.000 euroa testamenttirahoja.
