Paimion Green Field Hubin poistotekstiilien kiertotalouslaitoksessa tekstiilijätteestä valmistuu kierrätysraaka-ainetta.
KIERRÄTYS. Poistotekstiilin erilliskeräys laajenee ensi vuoden alusta kuntien jätelaitosten johdolla koko Suomeen. Tällä hetkellä tekstiiliä on kerätty jo 20 jätelaitoksen alueelta, mikä kattaa kaikkiaan 4,5 miljoonaa suomalaista. Vuonna 2021 Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tekstiilinlajittelun kautta kulki yhteensä 530 000 kiloa poistotekstiiliä. Tänä vuonna määrän ennustetaan nousevan 800 000 kiloon. Pelkästään Lounais-Suomesta tekstiiliä kertyy arviolta noin 220 000 kiloa, mikä tarkoittaa 0,5 kiloa poistotekstiiliä asukasta kohden.
Valtakunnallisessa keräysverkostossa mukana olevat jätelaitokset esilajittelevat asukkailta keräämänsä poistotekstiilit alueillaan eri puolella Suomea ja lähettävät ne jatkolajitteluun LSJH:lle Turkuun. Turussa tekstiilimassalle tehdään laadunvarmistus ja jokaiselle poistotekstiilille etsitään sen materiaalista riippuen paras kiertotalouden mukainen kierrätysratkaisu.
Mekaaniseen kuidunavaukseen soveltuva osuus tekstiilistä ohjataan LSJH:n Paimion poistotekstiililinjastolle, jossa siitä tehdään kierrätysraaka-ainetta yritysten käyttöön.
Kuluttajapoistotekstiilistä jalostettu raaka-aine on jo kiertänyt esimerkiksi langaksi, uusiksi vaatteiksi ja kodintekstiileiksi, huonekalujen täytteeksi ja eristemateriaaliksi.
– Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on katoavien luonnonvarojemme kannalta kestämätöntä. Esimerkiksi yhden puuvillaisen T-paidan valmistamiseen tarvitaan 2 700 litraa vettä. Korvaamalla neitseellistä materiaalia kierrätysraaka-aineella edes osittain, säästävät yritykset tuotannossaan jo aimo annoksen luonnonvaroja, LSJH:n poistotekstiilin jalostuslaitoshankkeen projektipäällikkö Aki Honkanen kertoo.
Poistotekstiilin materiaalivirtoja on lajiteltu tehostetusti nyt parin vuoden ajan ja kaikille lajitelluille tekstiilijakeille on yritetty löytää hyödyntämiskanava. Useiden jakeiden osalta tässä on onnistuttu; luonnonmateriaalit tekevät erittäin hyvin kauppansa.
– Toistaiseksi paras kiertotalouden mukainen hyödyntämisratkaisu teko- ja sekakuidusta valmistetuille tekstiileille on hyödyntää se kotimaiseen energiantarpeeseen. Pitkässä juoksussa se ei kuitenkaan ole sellaista kiertotalouden mukaista toimintaa, jota haluamme tehdä, LSJH:n kehitysjohtaja Teemu Jutila toteaa.
Kuluttajapoistotekstiilistä jalostetulla raaka-aineella on potentiaalia eri teollisuudenaloilla.
Sitä voidaan hyödyntää kuitukangas-, muoti-, tekstiili-, rakennus-, geomateriaali-, auto-, kodinkone- ja huonekalumarkkinoilla. Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi huonekalujen täytteenä vaahtomuovin sijasta tai rakennusteollisuudessa eristeenä.
LSJH on mukana edistämässä tekstiilien kierrätystä muun muassa tExtended ja Telavalue -hankkeissa, joiden visiona on ratkaista nykyiset tekstiileihin liittyvät kestävyys- ja jäteongelmat kiertotalouden avulla.
– Uskomme siihen, että lujalla ja päättäväisellä työllä löydämme hyödyntämiskanavat myös haasteellisille tekstiilimateriaaleille. Pyydämmekin eri alojen yrityksiä lähestymään meitä rohkeasti ja keskustelemaan sekä testaamaan kanssamme, voisiko tekstiilikuitu soveltua joko kokonaan tai osittain yrityksen tuotteiden raaka-aineeksi nykyisten materiaalien sijaan, Teemu Jutila kannustaa.
Oli loppuun käytetty vaate tai kodintekstiili sitten luonnonkuitua tai tekokuitua, voivat asukkaat jatkossakin viedä kodin poistotekstiilit alueensa poistotekstiilinkeräyspisteisiin.
– Poistotekstiiliä keräävät jätelaitokset huolehtivat siitä, että tekstiilit ohjataan materiaalinsa perusteella kiertotalouden kannalta parhaisiin hyödyntämiskanaviin, Aki Honkanen sanoo.
Poistotekstiilinkeräyspisteet löytyvät täältä.
Turun Seutusanomat
Tiesitkö?
• Telavalue-hanke tukee tekstiiliteollisuuden uudistusta, ja yhtenä tavoitteena on yhdistää kierrätetyt ja uudet biopohjaiset kuidut kestävän suomalaisen tekstiilituotannon perustaksi.
• Turun ammattikorkeakoulu tukee Telavalue-hankkeessa yritysten kiertotaloussiirtymää tutkimalla uusia kiertotalouden liiketoimintalleja.
• Telavalue on jatkoa aiemmille Telaketju-verkoston hankkeille, joilla on edistetty tekstiilien kiertotalouden syntymistä Suomeen. Telaketju-verkoston onnistumisia on muun muassa Paimiossa vuonna 2021 avattu poistotekstiilien kiertotalouslaitos.
