Komppaniansa iskuryhmän konepistooliampujana sodan alusta alkaen toimineesta Ahti Heinosta tuli kaikista nuorimpana kaatunut Mannerheim-ristin ritari. Karunan kirkkomaalla julkistetaan 5.6. Ritari 27:n Ahti Heinon muistolaatta.
MUISTOISSAMME
Mannerheim-ristin ritari nro 27
19.10.1941
Ahti Heino
( 20.9.1921 Koivisto –14.1.1942 Krivi)
SAUVO. Mannerheim-ristin ritari numero 27:n Ahti Heinon muistolaatta paljastetaan Karunan kirkkomaalla jumalanpalveluksen yhteydessä sunnuntaina 5.6. kello 10. Sauvon kunnan, Paimion seurakunnan ja Sauvo-Karunan Sotaveteraanit ry:n järjestämä tilaisuus alkaa jumalanpalveluksella Karunan kirkossa.
Kirkosta siirrytään muistolehtoon Heinon muistolaatan julkistukseen ja muistomerkeille kukkienlaskuun. Juhlapuheen pitää Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja, rovasti Esko Laine. Esiintymässä on Ahti Heinon sukulainen, oopperalaulaja Ann-Marie Heino.
Karunan Kasklahden Kirulan tilalle Heino asettui asumaan vanhempiensa ja sisariensa kanssa sen jälkeen, kun talvisota ajoi heidät evakkoon kodistaan, Koivistolta. Asuinpaikan Heinon perhe sai karunalaisilta Lempi ja Erkki Tammivaaralta.
Vielä talvisotaan vuonna 1921 syntynyt Ahti Heino ei joutunut, mutta kutsu kävi hänen kohtalokseen koituneeseen jatkosotaan Jääkärirykmentti 5:n (JR 5) joukoissa. JR 5 kulki pitkän sotatien jatkosodan alussa Karjalan kannakselta Aunuksen kannakselle ja edelleen Maaselän kannakselle. Sotamies Heino hoiti tehtävänsä vähäeleisesti mutta tinkimättömästi, ja siksi hänet määrättiinkin vastuulliseen tehtävään komppaniansa iskuryhmän konepistoolimieheksi taistelemaan etumaisiin pesäkkeisiin.
Heinon oma-aloitteisuus, reippaus ja rohkeus tulivat esiin etenkin 26.8.1941 Talissa haupitsipatterin tuhoamisessa sekä Villavaaran taistelussa 21.9.1941 matkalla kohti Petroskoita.
Marsalkka Mannerheim nimitti Ahti Heinon juuri edellä mainituista ansioistaan Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi 19.10.1941. Hän oli ritareista järjestysnumero 27. Mitalin Heino vastaanotti Harjavallan sotasairaalassa, jonne hän joutui haavoituttuaan vaikeasti selkään Villavaaran taistelussa.
Toipumisensa jälkeen rintamalle palannut, ja korpraaliksi ylennetty Heino koki sankarikuoleman 14.1.1942 Krivissä, Maaselän kannaksella. Oman tykistökeskityksen muutamat laukaukset jäivät lyhyiksi ja aiheuttivat 20-vuotiaan Heinon välittömän kuoleman.
Komppanian sotapäiväkirja kertoo, että kello 8 aamulla suomalaisten asemiin tuli oman tykistön tulta. ”Näistä kranaateista sai surmansa meidän Mannerheim-ristin ritari, korpraali Heino, Ahti”, päiväkirjassa kerrotaan. Kuolinsyyksi oli kaatumisilmoituksessa kirjattu ampumahaava päässä.
Ahti Heino haudattiin kotikuntansa Koiviston sankarihautuumaalle, mutta nyt hän saa oman nimetyn paikkansa Karunan kirkkomaalle Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkien läheisyyteen pystytetylle sankarihaudalle. Muistolaatta on luonnonkiveen kiinnitetty noin 30×40 cm kivilaatta.
Alun perin muistolaatan julkistaminen oli ajoitettu viime vuoden itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin, mutta tilaisuus jouduttiin siirtämään koronatilanteen pahentumisen johdosta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
