Haastavasta talvesta huolimatta Liedon kunnossapidossa ollaan tyytyväisiä siitä, että ulkoliikuntapaikat on saatu avattua käyttäjille.
LIETO.
Pakkasta, lumimyräkkä, suojasäätä, uudelleen pakkasta ja lisää lunta – vaihteleva talvikeli on luonut omat haasteensa hiihtolatujen ja luistelukenttien kunnossapidolle. Samaan aikaan innokkaimmat liikkujat riemastuivat talvesta niin paljon, että sukset olivat jo esillä ensimmäisten lumisateiden alkaessa. Liedon liikuntapaikkamestari Kai Lagerström kuvailee alkutalvea kaikin puolin haastavaksi.
– Ensin tuli pientä pakkasta, jolloin yritimme tehdä luistelukenttiä. Jääpohjan tekemiseen meni paljon aikaa, jonka jälkeen alkoivat lumisateet. Aloitimme latujen tekemisen, ja silloin myös kaikki halusivat heti hiihtämään. Ei ihan pystytä vastaamaan niin nopeasti, kun pienellä porukalla tehdään. Sitten tulivat suojakelit, ja liikuntapaikkojen kunto huononi, hän kertaa edellisten viikkojen tapahtumia.
Vaikka talvi ei olekaan ollut helpoimmasta päästä, suhtautuu Lagerström positiivisesti tilanteeseen.
– Olen tyytyväinen siihen, mitä olemme saaneet aikaan. Myös käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Hienoa on ollut, vaikka kelit ovat olleet vaativia. Kun sisäliikuntapaikat ovat kiinni, niin sen myötä ulkoliikuntapaikkojen merkitys kasvaa.
Hiihtoladut ja luistelukentät vaativat tietynlaiset olosuhteet. Lagerströmin mukaan ladun tekemiseen tarvitaan vähintään 10 senttimetriä tiivistettyä lunta.
– Latu on seitsemän senttimetriä syvä, ja sen alla pitäisi olla kolme senttimetriä lunta. Toivottavaa olisi, että sitä olisi vielä enemmän. Aina kun lunta tulee, niin tampataan sitä enemmän ja tehdään latu turvalliseksi hiihtäjille, hän kertoo.
Luistelun suhteen jään paksuus riippuu kentästä.
– Tasaisella hallipohjalla jää on kolme senttimetriä, mutta ulkojäillä se on paikoin 1-5 senttimetriä paikasta riippuen. Kun tulee suojakeli, painuu luistin myös syvemmälle. On aina varmistettava, että jää on tarpeeksi paksua luisteluun.
Oli oma laji sitten hiihto tai luistelu, yhdistää lajeja yksi asia kunnossapidon puolesta.
– Kunnossapito on vastuussa lajien turvallisuudesta ja sen takia täytyy olla tarkkana. Vaikka metsässä olisi lunta, niin sitä ei ole välttämättä tarpeeksi ladun tekemiseen.
Lagerströmin mukaan ulkoliikuntapaikkojen käyttäjiä on ollut valtava määrä talvikelien tultua. Esimerkiksi Parmaharjun ladut ovat olleet perinteisesti suosituimpien paikkojen joukossa. Sen lisäksi Littoisten ja Ilmaristen ladut ovat löytäneet käyttäjänsä.
– Asukkaiden määrä latujen lähellä kertoo paljon suosiosta. Lapsiperheet lähtevät hiihtämään yleensä viikonloppuisin, ja heidän suosiossaan on Keskusurheilukentän tasainen ja valaistu latu. Sitä käyttävät myös lähialueen koulut ja päiväkodit, Lagerström sanoo.
Suotuisat talvikelit houkuttelevat monet ulos liikkumaan, mutta innostuksen hurmiossa on myös hyvä muistaa muutama asia. Lagerström muistuttaa toisten liikkujien kuin myös liikuntapaikkojen kunnioituksesta.
– Esimerkiksi hiihtoladuilla kävely pulkkamäkeä etsiessä vaikeuttaa meidän työtä. Kunnioitetaan myös laduilla hiihtävää porukkaa, eikä pilata latua kävelemällä ja ulkoiluttamalla koiraa. Se on myös turvallisuusasia. Nyt kun pääsee hiihtämään, niin kunnioitetaan latuja.
Voit tarkastaa hiihtolatujen ja luistelukenttien tilanteen Liedon kunnan kotisivuilta.
Liisa Kallio
