Kissakriisissä ei ole kyse kesäkissailmiöstä vaan ympärivuotisesta ongelmasta SEY:n mukaan.
UUSIKAUPUNKI.
Suomen eläinsuojelun eli SEY:n arvion mukaan Suomessa hylätään vuosittain 20.000 kissaa. Syitä kissakriisiksi nimettyyn ilmiöön on kissojen heikko arvo ja leikkaamattomuus, joiden seurauksena syntyy villiintyneitä kissalaumoja. Kissakriisi näyttäytyy uusikaupunkilaiselle MirriRescue-yhdistykselle esimerkiksi kissapopulaatioina, joiden pariin ei ole vielä päästy resurssipulan takia.
– Töitä on enemmän mitä pystytään tekemään, sillä kissoja pitäisi pystyä korjaamaan luonnosta enemmän kuin sijoituspaikkoja ja rahaa on. Me olemme pieni yhdistys, mutta pienillä ja isoilla yhdistyksillä on sama ongelma. Tälläkin hetkellä meillä on tiedossa populaatioita, joiden parissa ei olla päästy aloittamaan, MirriRescuen puheenjohtaja Tiina Pirppu kertoo.
Vuodesta 2018 toiminut MirriRescue pyrkii vapaaehtoisvoimin auttamaan hädänalaisia kissoja, parantamaan kissan asemaa sekä edistämään eläinsuojelutyötä. Viime vuonna yhdistys pelasti noin 100 kissaa.
– Vuosi oli edellistä rauhallisempi, mutta se ei johtunut tilanteen paranamisesta vaan siitä, ettei meillä ollut mahdollisuuksia lähteä mukaan kaikkiin hommiin. Jouduimme rajaamaan töitä. Kissoja olisi kyllä riittänyt.
Kissan pelastamisen kaava alkaa ilmoituksesta, jonka MirriRescue saa esimerkiksi sähköpostiinsa. Viestit voivat koskea hädänalaisia yksin kulkevia kissoja tai kissapopulaatioita. Pirpun mukaan yhdistys selvittelee yksinään kulkevien kissojen kohdalla mahdollisuutta siitä, olisiko kyseessä vapaasti ulkoileva kissa. Tällaisista tapauksista yhdistys pyrkii ilmoittamaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Kissapopulaatioiden yhdistys kartoittaa ensin tilanteen paikan päällä ja kuvaa ympäristöä, jotta saadaan selville kissojen määrä ja niiden kunto. Sen jälkeen vapaaehtoiset tekevät suunnitelman siitä, miten kissojen kulut maksetaan ja minne ne sijoitetaan loukutuksen jälkeen. Loukutuksesta myös kerrotaan lähialueen asukkaille etukäteen. Pirpun mukaan loukutus vaatii aina suunnittelua.
– Sehän se haaste onkin, että miten sijoituspaikat ja rahat riittävät. Myös henkilöstöresurssit pitää huomioida, sillä toiminta on vapaaehtoista ja työtä tehdään vapaa-aikana, hän kertoo.
Pirppu kertoo viime kesänä Kalannin keskustan liepeiltä yllättäen löytyneestä populaatiosta, joka oli huomattu vasta ensimmäisen kissan loukuttamisen jälkeen. Alunperin yhdistys oli mennyt loukuttamaan emoa ja pentuja.
– Ensimmäisen kissan mentyä loukkuun totesimme, ettei sillä todennäköisesti ole kotia. Siitä heräsi epäilys, että kissoja on enemmän. Kuvattuamme aluetta selvisi, että siellä on populaatio, josta kukaan ei ollut ilmoittanut. Meille myös sanottiin, ettei siellä ole enää populaatiota viime vuoden alun loukutuksen jälkeen, mutta tämä sinne oli jäänyt.
Loukutuksen jälkeen kissat siirtyvät eristykseen, kunnes ne ovat käyneet eläinlääkärissä ja saaneet rokotukset. Kissa jatkaa eloaan sijaiskodissa, kunnes se löytää loppuelämän kodin. Kissat, joilla epäillään olevan jo koti, viedään löytöeläintaloon.
Ratkaisuja kissakriisiin on Pirpun mukaan muutamia. Yksi niistä on kasvattaa arvostusta kissaa kohtaan.
– Eihän meillä olisi kissakriisiä, jos kissalla olisi sille kuuluva arvostus. Kissoja pitäisi myös leikkauttaa, jota ei välttämättä tapahdu, jos kissaa ei arvosta eikä halua käyttää siihen rahaa. Lakimuutokset kissan ulkoiluun liittyen voisivat myös auttaa. Sirutus yksinään ei sinänsä ratkaisisi tilannetta, mutta mikäli se olisi pakollista, karanneet ja eksyneet kissat päätyisivät kotiinsa sekä kissaa kaltoin kohtelevat tai kissan hylänneet joutuisivat vastuuseen.
Pirpun mukaan vastuu kissakriisistä on jokaisella. Hän toivoo, etteivät ihmiset kääntäisi selkäänsä yksinään kulkeville kissoille tai populaatioille.
– Siinä tilanteessa voi soittaa yhdistykselle tai tehdä eläinsuojeluilmoituksen, kun sille on tarve. Voi myös lähteä vapaaehtoiseksi tai sijaiskodiksi, mikä on iso juttu, mutta osallistua voi monella tavalla. Tärkeintä on, ettei ole välittämättä ja oleta, että kissoilla on jo koti tai että tilanne on hallinnassa, jos pihassa pyörii 20 kissaa. Tilanteisiin pitää puuttua, Pirppu sanoo.
MirriRescueen saat yhteyden sähköpostitse osoitteella info@mirrirescue.fi tai laittamalla viestiä tai soittamalla numeroon 045 2326 256.
Liisa Kallio
