Paljasjalkainen uusikaupunkilainen, musiikin monitoimimies ja melkein koko työuransa erityisluokanopettajana tehnyt Pekka Harmovaara juhlistaa 80-vuotissyntymäpäiväänsä tarjoamalla kulttuurikeskus Crusellissa konsertin kaikille ystäville, tutuille ja muille konsertista kiinnostuneille.
Pekka Harmovaaran 80-vuotisjuhlakonsertti lauantaina 4.4.2020 klo 16 Kulttuurikeskus Crusellissa. Maksuttomat liput on noudettava Matkailutoimesta (Rauhankatu 10) perjantaihin 27.3. mennessä, jotta osallistujien määrä saadaan tietää kakkukahvitarjoilun vuoksi.
UUSIKAUPUNKI. Erityisluokanopettaja, rehtori, Director Musices Pekka Harmovaara tunnetaan sekä pitkästä opettajan ja rehtorin urastaan että Laulu-Veikkojen pitkäaikaisena taiteellisena johtajana. Lisäksi hän on toiminut monen monituisissa kunnallisissa, ammatillisissa ja seurakunnan luottamustoimissa. Myös Lions Club Uudenkaupungin presidenttinä hän on toiminut ja vielä ehtinyt aktiivisesti toimia muun muassa vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa. Harmovaaran 80 vuoteen mahtuu vielä paljon muuta aktiivista toimintaa, mutta juttu täyttyisi niillä, mikäli koko CV julkaistaisiin.
Vaikka osan kaikista vapaa-ajanharrastuksistaan Harmovaara on jo jättänyt muistojen kansioon, hän toimii silti vielä aktiivisesti muun muassa Laulu-Veikoissa. Vuonna 1998 perustamansa yhdeksän miehen vahvistetun kvartetin johdossa hän on edelleen.
– Mietin pitkään, mikä olisi sellainen syntymäpäiväjuhla, jonka haluaisin viettää ja kun olen vielä hyvässä fyysisessä kunnossakin, niin ajatus kaikille tarjottavasta ilmaiskonsertista kakkukahveineen alkoi realisoitua, Harmovaara kertoo.
– Kulttuurikeskus Crusellissa pidettävän konsertin säestyksistä vastaavat Heikki Hietala ja Petri Hatakka. Ohjelmassa on muun muassa operettisävelmiä, kupletteja sekä lauluja elämästä ja rakkaudesta.
”Isän roolina monelle”
80-vuotispäiviään viettävä Harmovaara valmistui kansakoulunopettajaksi Turussa vuonna 1963.
– Olin pitänyt aina itsestään selvänä, että haluan opettajaksi kotikaupunkiini, mutta kun Uudestakaupungista ei avointa virkaa löytynyt, niin toimin kansakoulunopettajana Ylitorniossa, Loimaalla ja Koski Tl:ssä. Ajatuksena ei ollut alun alkaen erityisopettajan ammatti, mutta niistä oli paljon pulaa tuolloin ja sitä kautta näin mahdollisuuden palata takaisin synnyinseudulle.
– 60-luvun lopulla luin sitten erityispdagogiikkaa ja pääsin Laitilan apukoulun koulunjohtajaksi, hän kertoo.
Harmovaara suoritti myös psykologian ja sosiologian approbaturin, ja Uuteenkaupunkiin erityisopettajan toi Myllynkallion koulun koulunjohtajan virka vuonna 1972. Myllynkallion koulun, erityiskoulun, rehtorina hän toimikin sitten aina eläkkeelle pääsyyn asti vuoteen 1995.
– Tuolloin eläkeikä oli 55 vuotta. Sen vuoksi olen ehtinyt olla monessa mukana vapaa-ajallani, Harmovaara sanoo.
Erityiskoulun opettajan ja rehtorin virassa Harmovaara oli omien sanojensa mukaan heikompien puolustaja ja monille lapsille myös isän roolissa. Hänellä itsellään on kaksi lasta ja tällä hetkellä viisi lastenlasta.
– Hyvin monet oppilaistani kasvoivat ilman isää ja silloin miesopettaja oli paljolti roolimallina näille lapsille ja kyllä sitä pidän suurimpana ja merkittävimpänä antina työurallani.
Harmovaara kertookin, miten päättötodistusta oppilaille antaessaan hän kätteli oppilaansa ja halusi tehdä sinunkaupat heidän kanssaan. Siihen asti hän oli opettaja.
– Kotipihalleni tuli kerrankin pari entistä oppilasta esittelemään ylpeänä mopojaan kuin isälleen. Silloin tiesi tehneensä työnsä hyvin, hän muistelee.
– Jokaiselle oppilaalleni pyrin aina antamaan sellaisia tehtäviä, joista he selviytyisivät ja opettajana merkittävänä asiana pidin kädentaitojen opiskelua lukuaineiden painottamisen sijaan, Harmovaara jatkaa.
Opettajana Harmovaara saikin usein oppilaidensa vanhemmilta kiittävää palautetta lasten suoriutumisista erilaisissa tehtävissä.
– Ne ovat asioita, joita vieläkin muistelen lämmöllä.
Rainer Tähtinen
