Normaalioloissa opetussuunnitelman mukaan opetusta voidaan monipuolistaa etäopetuksella, mutta silloinkin oppilaita olisi valvomassa läsnä oleva opettaja. Etäopetukseen siirtyminen onkin valtava haaste. Erot kuntien ja koulujen valmiudessa järjestää etäopetusta ovat suuria.
KOULUT. Pääministeri Sanna Marinin ilmoittaessa lähiopetuksen loppumisesta koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi opettajilla ja kunnilla oli vain muutama päivä aikaa siirtyä etäopetukseen. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo sanoo, että kokonaan etäopetukseen siirryttäessä esiin nousevat muun muassa digitaaliset laitteet ja niiden käytön hallitseminen. Salon mukaan kuntien ja koulujen välillä on valtavan suuria eroja sen suhteen, miten laitteita on käytössä.
– Jos koululla on ollut jo käytössä hyvät välineet, niin ne ovat huomattavasti paremmassa tilanteessa. On kouluja ja kuntia, joissa jokaisella oppilaalla on omat tietokoneet. Tällöin myös opettaja pystyy paremmin viestimään heidän kanssaan ja valmiudet etäopetukseen ovat paremmat. On kouluja, joissa laitteita ei juuri ole ja on myös niitä oppilaita, joilla ei ole kotona soveltuvia laitteita. Normaalitilanteessakin digivälineet ovat todella erilaiset ja se vaikuttaa nyt suuresti, Salo kertoo.
Laitteiden saatavuuden lisäksi opettajan valmius niiden käyttöön on ratkaisevassa asemassa. Jos lähiopetuksessa opettaja sekä oppilaat ovat käyttäneet digilaitteita, niin niiden käyttämiseen on totuttu ja niiden hyödyntäminen etäopetuksessa käynnistyy sujuvammin. Kaikille laitteet eivät kuitenkaan ole tuttuja.
– Jos välineet ovat puutteelliset, niin tilanne haastaa opettajaa kaksinkertaisesti taitojen uupuessa. Myös oppilaiden välillä on suuret yksilölliset erot. Joillekin työskentely jo tavanomaisessa ympäristössä on haastavaa ja he tarvitsevat jatkuvasti opettajan tiivistä ohjausta, Salo selittää.
Uudet materiaalit rauhallisella tahdilla käyttöön
Opetussuunnitelman mukaan etäopetusta voidaan käyttää monipuolistamaan ja täydentämään lähiopetusta. Täysin puhdasta etäopetusta ei kuitenkaan normaalitilanteessa olisi, sillä läsnä oleva opettaja valvoisi ja ohjaisi oppilaita heidän saadessaan etäopetusta. Tällaista voitaisiin hyödyntää vaikka harvinaisten kielten opetuksessa haja-asutusalueilla.
– Käynnissä oleva tilanne kuitenkin poikkeaa täysin normaalista, Salo toteaa.
Hän muistuttaa, että etänä opiskelu ei tarkoita, että kaikki työskentely tapahtuu sähköisessä ympäristössä, vaikka opetus tapahtuisikin siellä. Myös perinteinen oppimateriaali, eli oppi- ja tehtäväkirjat, muut kirjat ja välineet ovat käytössä edelleen. Niiden lisäksi voi olla sähköistä materiaalia, jota on käytössä myös lähiopetuksessa.
– Ohjeeni on, että ei yritetä kerralla ottaa käyttöön kymmeniä uusia sovelluksia. Tutusta ja turvallisesta on hyvä lähteä liikkeelle ja ottaa sitten pikkuhiljaa uusia sovelluksia ja materiaaleja käyttöön yksi kerrallaan. Kerralla liian monet uudet välineet, materiaalit ja työskentelytavat voivat aiheuttaa ahdistavan ähkyn, kun kaikki on tällä hetkellä uutta. Opettajan kannattaa myös hyödyntää lapsille ennaltaan tuttuja välineitä kuten Whatsappia, tai muuta sellaista sovellusta, jonne voi luoda keskusteluryhmän viestintää varten.
Sosiaaliset kontaktit tärkeitä
Salon mukaan etäopetuksessa pyritään korvaamaan mahdollisimman hyvin sitä koulunkäyntiä, jota ei voida poikkeusaikana koulussa järjestää. Vaikutukset oppimiseen ovat suuret.
– Jokaikinen opiskelupäivä koulussa on arvokas. Pitkittyessään tilanne hankaloituu, sillä oppilaat elävät myös kasvokkaisista sosiaalisista kontakteista, vaikka välineet ja työskentelytavat tulisivatkin tutuiksi. On tärkeää kohdata opettaja ja koulukaverit, hän sanoo.
Poikkeustilanteessa on Salon mukaan myös tärkeää muistaa olla armollinen itselleen.
– Opettajat eivät voi saada kaikkea sitä aikaiseksi tällä hetkellä, mitä koulussa saisivat. On hyvä tiedostaa, että mahdottomuuksiin ei pystytä eikä niitä vaadita. Tässä poikkeustilanteessa tehdään se, mitä voidaan.
Liisa Kallio
