Rauno ja Sauli Luttisen yhteistyönä syntynyt yli 500-sivuinen historiateos kertoo suomalaisen maaseudun rakennemuutoksesta Pyhärannan paikallishistorian kautta. Tarkasteluaika ulottuu 1800-luvun lopun nälkävuosista nykypäivään. Kirjan julkistamistilaisuus pidetään Pyhärannan Kaukan kylätalolla sunnuntaina 9. helmikuuta klo 15 alkaen.
PYHÄRANTA. On iltapäivähetki Hannulassa, 1700-luvulta peräisin olevassa pyhärantalaisessa maalaistalossa, joka toimii Rauno ja Eeva Luttisen kotina, ateljeena ja galleriana ja jonka pihapiirissä kesäisin pidetään Hannulan konsertti- ja taideyhdistyksen tapahtumia.
− Meidän molempien juuret ovat Pyhärannassa. Hannula hankittiin vuonna 1998 ensin vapaa-ajan asunnoksi. Turussa asuttujen vuosien jälkeen muutimme tänne pysyvästi. Tämä on ollut alun alkaen isoisäni sisaren talo, se oli ollut jo jonkin aikaa tyhjillään, kun hankimme sen, kertoo Rauno Luttinen.
Alun perin Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa opiskellut ja opettanut historioitsija julkaisee nyt yhdessä Sauli Luttisen kanssa mittavan historiateoksen ”Tuall metän takan ja niämen kannall om Pyhärant… Vakkasuomalaisesta maalaispitäjästä asuinkunnaksi”. Kirjan tekstit ovat Rauno Luttisen, taitto ja typografia Sauli Luttisen käsialaa.
− Eeva-vaimoa pitää kiittää, hän on tämän työn aikana pitänyt tasapainon ja hienosti ohjaillut taustalla, tukenut, mutta myös jättänyt rauhaan ja ollut puuttumatta asioihin, Luttinen myhäilee.
Kirja rakentui kuvien ympärille
Rauno ja Sauli Luttisen kirjallinen yhteistyö alkoi vuonna 1999, jolloin ilmestyi Ars Assicurata, teos Sampo-konsernin taidekokoelmista, jonka Rauno Luttinen ja Berndt Arell yhdessä kirjoittivat ja Sauli Luttinen taittoi. Tämän jälkeen seurasi muitakin yhteisiä kirjaprojekteja, muun muassa Pyhärannan kirkon historia.
Siinä yhteydessä Pyhärannan silloinen kirjastonhoitaja Armi-Tuulikki Kraappa mainitsi kirjaston vanhojen kuvien kokoelmasta.
− Kokoelma sisälsi noin 150 kuvaa Pyhärannasta. Kuvista oli luettelo, mutta ei numerointia eikä mitään yhteyttä kuviin. Näistä kuvista tein kouluille kuvanäyttelyitä, ja laadin niihin pitkät selitystekstit, kertoo Luttinen.
− Sauli tuli tähän työhön mukaan ja ehdotti, että kuvista saisi hienon kirjan.
Kotiseutuyhdistyksen perinneilloissa Luttinen oli tavannut ihodelaisen, nyt jo edesmenneen, historian harrastajan Jukka Saarisen, josta tuli merkittävä apu kuvien alkuperän selvittämisessä.
Kuvakokoelman perusteella Luttinen alkoi hahmotella kirjan jäsentelyä. Myöhemmin kuvamateriaalia on saatu lisää muun muassa useista koti- ja sanomalehtiarkistoista.
Muutokset näkyvät ihmisten arkipäivässä
Kirja on suomalaisen maatalouden rakennehistoria, Pyhäranta on se kohde, kenttä, jonka kautta asiat esitetään.
– Kirja on tarkoitettu myös tuleville sukupolville. Tarkoituksellinen valinta oli, ettei tässä yksittäisiä henkilöitä juurikaan esitellä, koska puhutaan suurista linjoista ja kehityskaarista, luonnehtii Luttinen
− Maaseudun rakennemuutos on ollut raju, lähes kaikki on viimeisten vuosikymmenten aikana ajettu alas. Maa- ja metsätalouteen liittyneet muutokset ovat heijastuneet monille muille maaseudun elämän alueille, kuten liikenteeseen, kauppa- ja pankkitoimintaan sekä opetukseen ja kulttuuriin.
− Maatalouden alasajo ei ole täällä kuitenkaan aiheuttanut maaltapakoa. Sen sijaan Pyhärannasta on tullut nukkumalähiö, josta käydään enimmäkseen töissä muualla, Luttinen jatkaa.
Historiateoksen on kustantanut Hannulan konsertti- ja taideyhdistys HANTLA ry. Tukea teoksen valmistumiseen on saatu useilta eri yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä.
Osa kirjoista on myyty jo ennakkoon. Julkistamistilaisuudessa Kaukan kylätalolla kirjaa on myytävänä, siellä on myös kaikilla ennakkotilaajilla mahdollisuus lunastaa kirjansa. Myöhemmin kirjaa voi tiedustella Rauno Luttiselta.
Helka Suomi
