Turun Hämeenkadulla menneisyys ja nykyisyys kulkevat yhä käsi kädessä. Turun kaupunki rakentui 1200–1300-lukujen vaihteessa nykyisen Tuomiokirkon kulmille kahden tuon ajan tärkeimmän maantien risteykseen. Maantiet olivat Suuri Rantatie (nyk. Kuninkaantie) ja Hämeen härkätie, josta on peräisin muun muassa tämän päivän Hämeenkatu.
HISTORIA. Aikojen saatossa Turun Hämeenkatu on kokenut huomattavia muutoksia. Varhaisimmat varmat todisteet tielinjauksesta osana Hämeen Härkätietä ovat keskiajalta. Keskiaika, joka on kerroksittain näkyvissä vielä tänä päivänä Itäisen Rantakadun ja Hämeenkadun väliin jäävässä Aboa Vetus & Ars Novassa, on saanut suurimmalta osin väistyä uusien aikakausien ja niille ominaisen rakennuskannan tieltä.
Hämeenkatu on ollut tärkeässä asemassa kaupungin rakentumisessa sellaiseksi kuin se nyt on: Onhan sen varrella edelleen keskiaikaisen kaupungin tärkeitä maamerkkejä kuten esimerkiksi Tuomiokirkko sekä Suurtori, joka sijaitsee aikoinaan Luostarikortteliksi tunnetun alueen itälaidalla.
Aboa Vetus -museossa on esillä keskiaikaisia raunioita korttelista, joka on saanut nimensä sen länsilaidalla eli nykyisen Kaskenmäen kupeessa 1200-luvulla sijainneesta Pyhän Olavin dominikaaniluostarista.
Vanhana yliopistokaupunkina tunnetussa Turussa on ollut yliopisto vuodesta 1640 alkaen, kun Ruotsi–Suomen kuningatar Kristiina perusti Turun Akatemian aluksi Tuomiokirkon ympärysmuuriin rakennettuihin tiloihin, joista se siirrettiin vuonna 1817 kirkon naapuriin, pari vuotta aiemmin valmistuneeseen Akatemiataloon. Kauppatorin laidalla toimintansa 1920-luvun alkupuolella aloittanut Turun suomenkielinen yliopisto siirrettiin lähemmäs kaupungin akateemisen elämän synnyinsijaa, nykyiselle Yliopistonmäelle, 1950-luvulla. Ennen kuin mäelle alettiin rakentaa yliopiston rakennuksia, se tunnettiin muun muassa Ryssänmäkenä ja Vesilinnanmäkenä.
Porttina Hämeenkadulle
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Timo Toivonen on tutustunut Hämeenkadun vaiheisiin vuodesta 1964 alkaen, jolloin hän aloitti opiskelunsa yliopistossa. Toivonen on tuottanut kirjallista materiaalia noista vuosista muun muassa Varovainen kapinallinen -muistelmasarjassaan.
Toivosen mukaan Hämeenkadulla oli 1960–80-luvuilla paljon pankkien konttoreita.
– Hämeenkatu nimenomaan Kiinamyllynkadun ja Uudenmaankadun väliseltä osuudeltaan oli tuolloin Turun Wall Street, jossa sijaitsi jopa kahdeksan pankkikonttoria, kertoo Toivonen.
Vuonna 2011 ilmestynyt Hämeenportin tarinoita – ihmisiä ja elämää Turun ravintola Hämeenportin tienoilta on syntynyt niin ikään hänen kynästään.
– Lähes jokaisessa kaupungissa on yleensä ollut vähintäänkin yksi merkittävä ravintola, jollaiseksi osoitteessa Hämeenkatu 7 elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1963 Osuusliike Tarmolan toimesta avautunut Hämeenportti muodostui, Toivonen sanoo.
– Nykyään tuon samaisen rakennuksen kulmassa sijaitsevalla samannimisellä anniskeluliikkeellä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Hämeenportin kanssa. Tällä hetkellä alkuperäisen ravintolan paikalla on sen sijaan pikaruokaketju, Toivonen lisää.
Hämeenportin kulta-aikoina 1960–70-luvuilla kanta-asiakkaina oli erityisesti yliopistoväkeä ja taiteilijoita.
– Vaikka Hämeenportti oli ennen kaikkea ensimmäisen luokan ravintola, Turun raittiuslautakunta ei meinannut antaa lupaa sen perustamiselle. Raittiusväki oli nimittäin sitä mieltä, että anniskeluravintola turmelee nuorison. Ihan oikeassa olivat, sillä jossain tapauksissa niin taisi käydäkin, toteaa Toivonen.
– Joka tapauksessa 1960-luvun alussa Turussa oli pulaa ravintoloista, Hämeenportin lisäksi koko kaupungissa oli tiukan alkoholilainsäädännön vuoksi vain 11 paikkaa, joissa oli anniskeluoikeudet. Samoihin aikoihin Alko perusti olutravintoloita, joihin kuului muun muassa Olavin Krouvi, jatkaa Toivonen.
Hämeenportin viimeinen päivä oli 28.12.2004, jolloin se suljettiin Caramba-nimisenä.
– Luulen, että ravintolan alamäkeen vaikutti alkoholinkäytön arkipäiväistyminen, enää pitkään aikaan ei ole ollut tavatonta siemailla juomia kotona, mikä ei olisi 1960-luvulla tullut mieleenkään. Samaa vauhtia seurusteluravintolat menettivät merkitystään, Toivonen punnitsee.
Palatsi keskellä kaupunkia
Visioita tulevaisuudelle
Turun kaupunki esitteli viime vuonna varsin laajan keskustavisionsa vuodelle 2050. Keskustavisiossa, johon oli liitetty alueita myös ”tält pualt jokke”, Hämeenkatu oli esitetty kampusalueen ja Kupittaan tiedepuistokokonaisuuden yhdistävänä vehreänä bulevardina.
Tämän vuoden alussa kaupungin visiokyselyyn vastanneista 64 prosenttia oli sitä mieltä, että Hämeenkadun bulevardisointia tulee ehdottomasti edistää ja katutilaa selkeyttää luomalla eri liikennemuodoille omat selkeät väylänsä.
Turun kaupunginhallituksen asettaman monialaisen visiotyöryhmän työn tukena ovat olleet kaikille avoimet Turku Future Forum -tilaisuudet.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Lähteet:
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessorin Timo Toivosen haastattelu
Kaupunkinimistön historiaa (Keskiajan kaupunki Turku) -verkkojulkaisu
Aarnikotka – keskiaikaa keskellä Turkua
Turun keskustavision e-kirja
Turun yliopisto
akatemiatalo200.com
