Louhisaaresta on vuosisatojen saatossa kerrottu lukuisia kummitustarinoita. Viime syksynä suureen suosioon nousseet kummituskierrokset jatkuvat taas. Tällä kertaa käsikirjoituksesta on vastannut kummituksiin ja kauhutarinoihin hurahtanut kirjailija Niina Repo.
MASKU. Louhisaaren kartanolinnassa järjestetään tänäkin syksynä viime vuonna suureen suosioon nousseita kummituskierroksia. Kierrokset alkavat huomenna 28. syyskuuta ja jatkuvat marraskuun alkupäiville. Halloweenina on on luvassa erityiskierros.
Louhisaaressa riittää kummitustarinoita. Niitä on kirjoitettu aikojen saatossa lukuisia jopa kansien väliin. Tänä vuonna kierrokselle ollaan nostettu eri tarinoita kuin viime vuonna. Käsikirjoituksesta on vastannut Niina Repo.
– Tämä on todella aktiivinen kartano. Täällä on kaikilta ajoilta kummituskokemuksia sekä asukkailta että vierailijoilta. Ja nykyisinkin ihan jokaisella tapaamallani oppaalla on ollut jokin kokemus kerrottavanaan. Meidän pääopas on kertonut kierrosta varten todella mielenkiintoisia juttuja, Repo hämmästelee.
Kaikki tarinat eivät kuitenkaan perustu yliluonnollisiin kokemuksiin, vaan kierroksella kerrotaan myös Louhisaaren todellista historiaa – kaunistelematta.
– Täällä on valunut paljon verta ja ajan kerrokset ovat todellakin läsnä, Repo toteaa.
Tositarinoita ja kummitusjuttuja
Kierroksilla opastavat ja näyttelevät Naantalin oppaiden ja Naantalin Teatterin väki.
Suurin osa kierroksen todellisista tarinoista oli peräisin niiltä ajoilta kun Flemingin suku asutti kartanolinnaa. Erityisesti 1700-luvulla elänyt Herman Fleming nuorempi on tämän vuoden kierroksella isossa osassa. Erityisen karmivia ovat kertomukset siitä, miten hän kohteli palvelusväkeään ja vaimojaan, joita hänellä ehti olla kolme.
Herman Fleming nuoremman aikanaan kartanossa elettiin loisteliasta elämää ja velkaannuttiin siinä määrin, että perikunta myi Louhisaaren everstiluutnantti C. Fr. Von Knorringille, jolta Mannerheimit ostivat paikan vuonna 1795. Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi Louhisaaressa 4.6.1867.
Mannerheimien ajoilta kierroksella ei kerrota raakoja tarinoita, mutta kummittelukokemuksia ja surua perheellä oli paljonkin. Kaikkia osia linnasta Mannerheimit eivät perinnetiedon mukaan edes käyttäneet juuri kummittelun vuoksi.
– Legendan mukaan kartanosta on kulkenut salakäytävä Askaisten hautausmaalle. Sitä pitkin Flemingin suvun on uskottu tulleen takaisin linnalle kummittelemaan, Niina Repo kertoo.
Suureen osaan kierroksen aikana nousevat myös koirat, joita on Louhisaaressa kadonnut tiettyjen polkujen varsilla vuosisatojen saatossa tarinoiden mukaan useampia. Kartanolinnan huoneita koristaa useat karmivat koirapatsaat, joissa koirat ovat eri tavoin vääristyneitä.
Museovirasto mukana
1400-luvulla rakennettu Louhisaaren kartanolinna on Museoviraston omistuksessa. Normaalisti se on auki toukokuusta elokuun loppuun, joten kummituskierrosten kautta linnaan on mahdollista päästä tutustumaan myös kauden ulkopuolella. Jouni Marjamäki Kansallismuseolta suhtautui aluksi epäilevästi kummitteluideaan, mutta myöntyi lopulta.
– Viisi vuotta sitten, kun idea heitettiin ensi kerran ilmoille, mietin pitkään, soveltuuko tällainen museokohteeseen, mutta kyllä me Kansallismuseossa ollaan tosi avoimia erilaisille teemoille. Jos ihmiset eivät tule käymään tavallisen museotyön avulla, niin sitten pitää keksiä jotain muuta. Kummituskierroksen lippuja on myyty taas ennätysmäärä, hän kiittelee.
Louhisaari on toki muutenkin suosittu kohde. Viime vuonna kävijöitä oli 19 000.
– Ja monet, jotka olivat viime vuonna kummituskierroksella, totesivat, että täytyykin tulla uudelleen käymään valoisaan aikaan. Kummituskierrokset ovat houkutelleet siis uutta yleisöä ja saaneet sen kiinnostumaan myös perinteisistä kierroksista, kertoo Tarja Rautiainen kierroksia myyvästä Visit Naantalista.
Kummituskierrokset myytiin viime vuonna nopeasti loppuun ja tänäkin vuonna varauksia on tullut jo paljon.
– Tällä hetkellä näyttää, että tällaisille kummitusteemoille ja mystisyydelle on tilausta. Ihmisiä kiinnostaa asiat, joita ei ihan järjellä pysty selittämään, Rautiainen selittää kierrosten vetovoimaa.
Kummituskierroksia on järjestetty myös muissa Suomen linnoissa ja kartanossa kiihtyvällä tahdilla viime vuosina, esimerkiksi Turun linnassa ja Hämeen linnassa.
Janica Vilen
