Rymättylän Röölään liittyvä ensimmäinen kirjallinen merkintä löytyy keskiaikaisesta Turun tuomiokirkon Mustasta kirjasta. Kirjoitus on vuoden 1438 heinäkuulta, jolloin tilallinen Nisse Röd puolisoineen saapui asuttamaan kylän toista taloa.
580-vuotiaan Röölän kylähuoneella tapahtuu:
3.8. klo 19 ja 4.8. klo 15 Meriteatteri esittää Röölän laulu -merilaulukonsertin.
4.8. klo 13 Yhteislaulua Kylähuoneella. Kaitsu ja Tapsa soittaa.
19.8. klo 13 järjestetään Armas Veriön tarinailta.
12.9. klo 18 Niina Junttilan aiheena yksinäisyys
Rakkaudesta Röölään -teemainen valokuvauskilpailu käynnissä 30. elokuuta asti.
NAANTALI. Naantalin Rymättylään kuuluva Röölän kylä juhlistaa tänä vuonna 580-vuotista taivaltaan. 21. heinäkuuta vietettyjen syntymäpäivien huipennukseksi julkaistiin Elämää Röödilässä – tarinoita Röölästä -kirja.
Kirjatyöryhmässä olivat mukana Kaija Saarni, Jarmo Juvakka, Leo Laaksonen, Sinikka Mäkelä, Harri Räikkä, Pekka Vehmanen ja Tuulamaria Kangaslampi, jonka aloitteesta Elämää Röödilässä – tarinoita Röölästä -teos sai pari vuotta sitten alkunsa.
– 580-vuotisjuhlia suunnitellessani huomasin, että Röölästä ei ollut aiemmin julkaistu yhtäkään kirjaa. Toki se on mainittu Rymättylästä kertovissa historiikeissa. Elämää Röödilässä sen sijaan on enemmänkin paikallisten tarinoista koostuva kotiseutukirja, ei niinkään historiikki, Kangaslampi sanoo.
Vuonna 2016 alkanut suunnittelu pääsi vauhtiin Silliperinnekeskus Dikselissä pidetyssä kyläillassa, joka kokosi paikalle joukon historiasta kiinnostuneita kyläläisiä.
– Elävää historiankuvausta teokseen keräsimme paikallisia haastattelemalla sekä vanhoja ääninauhoja purkamalla. Mitä vanhempaa materiaalia etsimme, luonnollisesti sitä hankalampaa sitä oli löytää, koska monet heistä, joilla on ollut muistikuvia Röölän vaiheista eri aikakausina, ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen, Kangaslampi toteaa.
– Kuvia oli kylätoimikunnallakin jo aika paljon, mutta tietyistä vaiheista kuvitusta niin valokuvien kuin maalauksien muodossa kerättiin teosta varten kokoon, lisää Kangaslampi.
Muutosten aikakaudet
Kangaslammen mukaan Röölä on kokenut monenlaisia aikakausia. Tälläkin hetkellä Röölässä on alkamassa uusi muutosten aika.
– Kotiseutukirjassa on kuvattu kylän vaiheita aina teollisen kehityksen alkuvuosista tähän päivään. Nyt jälleen käsillä on uusi aikakausi, johon kytkeytyy vahvasti uudelleen käynnistetty päivittäistavarakauppa sekä vanhassa sillitehtaassa toimiva kuohuviinitehdas. Yrittäjyyttä Röölään kuitenkin mahtuu edelleen, Kangaslampi kertoo.
Seuraavaa asemakaavailtaa suunnitellaan syksylle.
– Röölästä on valmisteilla myös asemakaava, joka varmistaa rannan kokonaisvaltaisen kehitystyön. Nyt jo tänne on saatu uusi bussipysäkki sekä istumapaikkoja. Isoa laituria korjataan parhaillaan ja kuivakäymälä on tuloillaan, jatkaa Kangaslampi muutamana esimerkkinä.
Eräs merkittävimmistä aikakausista alkoi myllyn ja sahan rakentamisesta Röödilän rantaan vuonna 1906. Elämisen ehdoksi saaristossa muodostunut vesiliikenne sai kaverikseen linja-autoyhteyden loppuvuodesta 1930. Bussikyydin sai Röölään asti vuodesta 1935 alkaen. Kaupankäynti Röödilässä vilkastui sodan aikana siinä määrin, että rantaan rakennettiin ensimmäinen kaupparakennus.
Silakan vastaanotto- ja myyntipaikkana vuosikymmenet toimineesta Röödilästä tehtiin kalastusmatkoja Islannin silliapajille niin ansiokkaasti, että kylään päätettiin perustaa 1950-luvulla säilyketehdas puutyöverstaaksi alun perin rakennettuihin tiloihin. Valion omistama Kalayhtymä vuokrasi tilat 1970-luvun puolivälissä. 1980-luvulla sillinjalostuksesta Röölässä vastasi Bauckman Oy, joka muuttui 2000-luvun alussa Boyfood Oy:ksi. Vuonna 2012 Boyfoodin ostanut OrklaFoods Finland Oy siirsi tehtaan vuonna 2014 sillituotannon Turun tehtaalle sekä Kungshamniin, Ruotsiin.
Röödilästä Rööläksi
Merkkipäivän ajankohta perustuu Röödilän ensimmäiseen kirjalliseen mainintaan, joka on päivätty 21.7.1438 Turun Tuomiokirkon Mustaan kirjaan. Musta kirja on Suomen keskiajan historian tärkein lähdeteos.
Asiakirjaan merkittynä päivänä Röödilässä oli tehty maakauppoja piispa Maunu Tavastin ja tilallisen Nisse Rödin välillä. Rödin puolisolta Elin Ervastintyttäreltä Tavast puolestaan hankki tämän perimät maat Piikkiön Rungon tilalla.
– Ajan saatossa Röödilä muokkautui kyläläisten suussa lyhyempään muotoon, kun d-kirjaimen lausuminen tuntui hankalalta. Virallisesti Rööläksi nimi vaihdettiin vuonna 1969, Kangaslampi sanoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
